lauantai 5. heinäkuuta 2014

Taivallahden kanava ja Valamo



Taivallahden kanava oli vuorossa heti Varistaipaleen kanavan jälkeen. Siellä automaattinen sulutus oli laitettu niin hitaaksi, että mitään suurempia pyörteitä ei päässyt syntymään.



Koko miehistöllä oli myös enemmän tietoa kuinka toimia suluissa, joten hommat meni varsin mallikkaasti.


Seuraavaksi oli edessä lyhyt siirtymä matkakohteeseemme Heinäveden Uuden Valamon luostariin. Töräytin kapeimmissa kohdissa olevissa mutkissa muutaman kerran torvea varoittaakseni mahdollisia vastaantulijoita. Ketään ei kuitenkaan ollut samaan aikaan liikkeellä. Siitä tulikin mieleen, että Varistaipaleella kertoivat parin viime kesän olleen veneilyn osalta todella hiljaista aikaa. Aikaisemmin kesä- ja heinäkuu ovat olleet sesonkiaikaa. Viime vuonna pelkkä heinäkuu. Ja nyt kuulema vaikuttaa, vaikka aivan kuun alussa ollaankin, että veneilijöitä liikkuu vielä viime vuottakin vähemmän.


Jännittävää on kyllä ajella laivaa tällaisissa olosuhteissa. Ei tarvitse kuin kevyen vaatetuksen päälle, vaikka muilla kyydissä olijoilla on villapaitaa sun muuta Suomen kesässä tarvittavaa. 

Hien pintaan saavissa ahtaissa paikoissa laivan kanssa pyöriessä peräsinkulmamittari on myös tullut mieleen mahdollisena hankintana. Toisaalta jos käyttää varovasti vetoa päällä lähtiessä esimerkiksi sulusta liikkeelle niin huomaa kyllä heti mihin suuntaan Tähti on menossa. Sitten vain nopeita korjausliikkeitä. Peräsimen ollessa vinossa ongelmana ei niinkään ole keulan lähteminen johonkin suuntaan vaan perän raju kääntyminen sivulle potkurivirran työntämänä.

Kapeiden väylien jälkeen rantauduimme Uuden Valamon luostarin laituriin keskelle onkijoita. Pääkaupunkiseudulta mökkeilemään saapunut porukka oli kysellyt joltakin paikalliselta tuttavaltaan parasta onkipaikkaa ja vastaus oli ollut juuri tämä nimenomainen laituri.



Sitten vierailu luostariin, jossa ihmettelyn ohella syötiin aivan kuin mummoni valmistamaa erittäin hyvää lihakastiketta ja käytiin tietenkin ostamassa luostarin omaa viiniä tuliaisiksi Tähdelle. 


Kiitos Sergei ja Herman!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti