Tähtivierailu Antero Tuukkasen luona osa 3/4

Ainakin pari tuntia oli tässä vaiheessa jo tarateltu ja kuten jo kerrottua, kahvit sekä kahvipöydän antimet nautittu. Siitä johtuen alettiinkin "pikkuhiljaa" päästä vierailussa toiseen, regattamuistojen ohella odotettuun aiheeseen, eli oli aika käydä Tuukkasen valtavan - muitakin aluksia kuin Olaa - käsittelevän laivakuvakokoelman kimppuun. Tämä sisävesilaivojen osalta paljolti Enso Gutzeitin arkistoista haalittu ja samoja kuvia Gutzeitin julkaiseman Tukkimetsiä ja höyrylaivoja-kirjan kanssa käsittävä arkisto, sisältää niin monia kohteita, ettei kaikkien niiden haltuunottaminen yksinkertaisesti yhden illan aikana onnistu. Ymmärtänette asian vielä paremmin, kun kerron potretteja löytyvän näiden tässä esille pantujen lisäksi myös esimerkiksi valtameriä seilanneista purjelaivoista. Myös Päijänteen puolelta etsimeen on vuosien varrella tarttunut muutama otos, joista tähän alkuun haluankin esitellä kuvat Haapakoskesta, Iiriksestä, Wenlasta ja Wickströmillä moottoroidusta Kyminsuusta. Myös Saimaan aalloilla seilaava tyylikäs Juno pääsee estradille tässä.

Haapakoski.

Iiris.

Wenla.

Kyminsuu.

Samalla, kun tallensin kuvia kameralleni soljui puheen virta ympärilläni valtoimenaan eteenpäin. Monesta kuvasta lähti pieni puheennoro valumaan, muuttuen hetken perästä vuolaaksi koskeksi, jossa laivoista, höyrykattiloista, koneiden vaihdoista, kansirakenteista, matkustalaivojen reiteistä, hinaajien nimeämisestä Gutzeitilla jne. puhuttiin moneen malliin. Norjasta Enso-Gutzeitin väen mukana Suomeen saapuneesta Huth-hinaajasta juttelimme tässä yhteydessä myös. Tai oikeastaan muistelimme sen nimeä pitkän aikaa sen jälkeen, kun Tuukkanen oli sanonut ettei hänellä valitettavasti ole kuvaa tästä yhtiön ensimmäisestä aluksesta.

Talvinen Laitaatsilta, joka on yksi hienoimmista näkemistäni laivakuvista.

Lintu.

Tornator I.

Tornator III.

Tornator IV.

Jos oli kuvia paljon, oli myös negatiiveja. Niistä monet käsittelivät Tuukkasen työhön liittyviä tapahtumia, esimerkiksi Varkauden tehtaiden uuden paperikoneen avajaisia. Mutta niin vain niistäkin paljastui muutama mielenkiintoinen laivakuva. Ainakin (jossakin) regatoimassa olleet Warvitar, Rapid, Remus ja Emma olivat näihin otoksiin tallentuneet.

Jostakin pulpahti näillä main iltaa vielä uudemman kerran pintaan myös kahville mentäessä kadonnut keskustelu Imatran Höyrylaiva Oy:stä ja sen konkurssista. Lyhyt vain kolmen kuukauden mittainen purjehduskausi oli heikon taloudenpidon ohella Tuukkasen mielestä suurena syynä yrityksen konkurssiin. Vaikutusta oli varmasti myös Lammassaaressa sijaitsevan sataman syrjäisyydellä ja jonkinlaisella vetovoimattomuudella esimerkiksi Savonlinnan ja Lappeenrannan matkustajasatamiin verrattuna. "Eihän siellä ollut juuri mitään, eikä sinne päässyt edes linja-autolla" Tuukkanen sanoi. Lammassaaressa ei siis tuohon aikaan ollut nykyisen kaltaista venesatamaa, niin kuin ei kylpylääkään.

Edellä kerrotun seurauksena Satamossa jumissa olleesta Karjalankoskesta muistui ilmoille vielä toinenkin tarina, tosin tällä kertaa Homasen kertomana. Alus oli nimittäin ollut lähdössä joskus 80-luvulla risteilylle Lammassaaresta, kun sen kattilan tarkastusluukussa oli havaittu vuoto. Tämän vuoksi kattila oli pitänyt kiireesti tyhjentää ja alkaa vaihtamaan tiivistettä. Kun työ oli tehty, oli Homasen silloiselta työpaikalta Kaukopään tehtailta kyselty "esilämmitettyä" lauhdevettä, sillä eihän vielä kuumana olleeseen kattilaan kylmää järvivettä voinut pumpata. Noin sata-asteisen veden kuljetukseen saatiin pienen suostuttelun jälkeen lupautumaan paikallinen palokunta ja niin Karjalankoski asiakkaineen pääsi lopulta risteilylle.

 Tainionkoski.

Särkilahti ja Janne.

Uuno.

Uuno.

Tästä kuvasta löytyvät ainakin Aleksander, niputtaja Julius Nielsen V, Uuno ja Hugo.

Vuoksenniska. Tämä on Tähden sisaralus ensimmäiseltä suomalaiselta nimeltään S18.

Kuokkastenkoski, joka puolestaan nimettiin S5:ksi, kuuluu myöskin Tähden sisaraluksiin. Kyseessä on siis samainen Koski-laiva, jota oltiin myymässä Tuukkasen ostaessa Olan vuonna 1983. Kuulin muuten laivan nykyisin majailevan Leppävirralla.

Maavesikin on alunperin Viipurin linnoitukselle vuonna 1914 valmistunut Tähden sisarlaiva, jolle RT 1:nen antoi nimen A6. Vuonna 1919 se myytiin Ab W. Gutzeit & Co:lle Savonlinnaan joka vuonna 1921 varusti sen höyrykoneella.

Edelleenkin höyrykäyttöinen Hovinsaari on myös Tähden sisaralus. Se rakennettiin Viaporin linnoituksen 2. miinakomppanialle Admiraltejskij-telakalla Pietarissa vuonna 1914 ja jäi Suomen itsenäistyessä Suomenlinnaan. Nimeksi vauhtui silloin S15.

Selma.

Wille.

Väinö.

Chr. Kontturi.

Enso.

Matka käy Mikkeliin

Aamulla herättyämme laituri ympärillämme alkoi täyttyä sellaista vauhtia veneistä ja kanooteista, että katsoimme parhaaksi jatkaa matkaa kohti Mikkeliä. Kirkkotaipaleen ja Varkaantaipaleen kapeat ja upeat avokanavat pujottelimme läpi heti ajopäivämme alkuun ja sitten jatkoimme ns. Mikkelin-ränniin. Näin muistan jonkun paikallisen minulle tätä reittiä joskus nimittäneen.

Yllä Kirkkotaipaleen avokanava, jonka läpiajamisesta huolehti seitsemän vuotias laivamies vanhemman kipparin ohjeistaessa vieressä. Kyseessä oli Hänen ensimmäinen kanava-ajonsa.

Ja alla Varkaantaipaleen kanava, joka ymmärrettävistä syistä läpäistiin vanhemman miehistön ohjauksessa.

Pienet selät ja kapeammat reimareilla merkityt väylänkohdat vuorottelivat reitillämme tämän jälkeen tasaisesti tarjoten varsin vaatimattomasti mitään katseltavaa. Myönnettäköön, että ajoittain vallinnut vesisade myös hitusen rajoitti aistielämyksien syntymistä.

Risteilyitä Mikkelistä käsin tekevä m/s Jaarli seilasi vastaamme Annilanselällä noin puolta tuntia ennen Mikkeliä.

http://www.msjaarli.com

Vitostietä autoilleet muistanevat Kenkäveron, joka järveltäpäin näytti tältä. Äkikseltään en löytänyt paikan nettisivuilta tietoja laiturin edustan syväyksestä yms, mutta ainakin reimarit rantaan vievää väylää osoittamaan oli laitettu.

http://www.kenkavero.fi/etusivu

Perille Mikkeliin päästyämme, septisäiliön tyhjennettyämme sekä 129 litraa polttoainetta bunkrattuamme siirryimme satamatoimiston meille osoittamalle sivukiinnityspaikalle, jossa Tähti pääsisi 14 euron vuorokausihintaan taas lepäilemään muutaman päivän. Mainittakoon, että laituripaikan hintaan kuului myös sähkö.

Iltapuhteiksi kävin julkisilla hakemassa Savonlinnaan jättämämme auton ja palatessani yöllä takaisin satamaan näky oli tämän näköinen. Musiikkia ei myöskään tarvinnut Tähden omista äänentoistolaitteista soittaa vaan se tuli ns. talon puolesta. Onneksi sisätiloihin kuitenkin varsin vaimeasti.

Seuraavan aamuna tehdessämme lähtöä Etelä-Suomeen satamassa näytti puolestaan tältä. Vaikka keli olikin tuollainen niin harmitus veneilyn katkeamisesta oli taas melkoinen. Vaihtoehtoja ei kuitenkaan ollut, joten..

Alus kuvassa on Mikkelin urheilusukeltajien tukialuksena toimiva m/s Tornator I, joka on valmistunut Paul Wahlin Varkauden Pirttiniemen telakalta vuonna 1905.

Nettiveneessä on muuten myynnissä toinen Tornator-hinaaja osoitteessa:

http://www.nettivene.com/moottorivene/terasvene/517658

Muutakin mielenkiintoista ja jo ikääntyneempää laivakalustoa sieltä löytyi. Jos linkit vain vielä toimivat niin käykääs katsomassa:

http://www.nettivene.com/moottorivene/terasvene/593531

http://www.nettivene.com/moottorivene/terasvene/589401

http://www.nettivene.com/moottorivene/terasvene/603430

http://www.nettivene.com/moottorivene/terasvene/406744

http://www.nettivene.com/moottorivene/terasvene/594972

http://www.nettivene.com/moottorivene/terasvene/613566

http://www.nettivene.com/moottorivene/terasvene/492164