keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Kylmäsaari

Kalakeitot syötyämme ja päiväunet nukuttuamme tuli alkuiltapäivästä aika jättää Peräsaarelle hyvästit. Niissä hyvästeissä lupasin palaavamme aivan varmasti joskus takaisin tähän kauniiseen ja jotenkin Suomenlahden mieleen tuovaan saareen. Korkeat suoraan veteen laskevat kalliot sekä niiltä aukenevat järvenselät, joista taisin laittaa kuvia jo edelliseen runoelmaani, ovat varmaan syynä tähän miellyttävään mielleyhtymään.




Saaresta jatkoimme matkaamme läheiselle Kutveleen avokanavalle ja siitä kohti Puumalaa. Puukuorman kanssa ahkeroivan Tapion kohtasimme Petraselällä.

Viitaten aiempaan kirjoitukseeni "Puun vesikuljetus Vaajakoskella", niin.. Tapiosta tuli mieleen Päijänne ja siitä puolestaan sellainen tieto, että siellä seilaileva vuonna 1901 Göteborgs Mekaniska Verkstad Ab:llä rakennettu m/s Hero on kuulema myynnissä. Siinä olisi jollekin innokkaalle harrastajalle tarjolla työuransa aikana hinaustehtävien ohella satunnaisesti myös jäänmurtajanakin toiminut ilmeisen vankkatekoinen alus. Myös muuta laivatavaraa olisi kuulema myytävänä. Ainakin ankkureita, ketjua, joku kolmilapainen potkuri sekä potkurinakseli ja pari moottoriakin löytyisi. Toinen niistä taisi olla Scanian DS11 (kerron asiasta omistajan luvalla).

Alapuolinen tietopaketti Herosta löytyy Raimo A. Wirrankosken kirjoittamasta Isoisän laivat -kirjasta (Kopijyvä kustannus Oy, 2000)



Mainospalan jälkeen matka jatkuu.. Hätinvirran telakalla näytti puolestaan tältä. Tätä kuvaa ottaessa heräsi taas kerran toive, että jospa joku päivä saisi hankittua kunnollisen kameran. Nytkin koukkasin lossikuskin ihmetykseksi väylältä reilun kaarroksen kohti telakkaa ja laivariviä, saadakseni näin otettua paremman kuvan. Siitä huolimatta lopputulos oli tällainen.




Juuri ennen Puumalaa Koskenselällä tapasimme puolestaan Hinaaja-Hallin ja sen työntämän Alli-10 -proomun. Matkassa kulki myös joku pienempi hinaaja, pari Ponssen ajokonetta sisältävä lautta sekä Busteri. Myös jokin HT-vene irroittautui yhdistelmästä juuri ennen kohtaamistamme. Melkoinen karavaani! Ihmetystä herätti myös Alli-10 -proomun takaosassa oleva korkea ohjaamorakennelma, josta proomun perään kiinnitettyä hinaajaa ilmeisesti "etäkäytettiin". Yritin asiaa vielä tarkistella etsimällä lisätietoja yhdistelmästä, mutta en kuitenkaan onnistunut sellaisia löytämään.




Puumalan satamaan emme tällä kertaa ajatelleet poiketa vaan jatkoimme pysähtymättä matkaamme kohti pohjoista. Noin tunnin ajelun perästä meitä oli vastassa Kylmäsaari, jota kovasti kehuttiin Veneilysaimaan sivustoilla "kansallispuistomaiseksi" kohteeksi. Oletuksena oli, että yöksi luvattu länsituuli ei läheisen mantereen takia suuremmin puhaltelisi saaren myöskin länsipuolella olevaan laituriin. Saaressa kerrottiin myös olevan ruoanvalmistusta ja illanviettoa ajatellen hyvä tulipaikka. Nämä seikat huomioonottaen poikkesimme Sulkavalle vievältä väylältä Kummeliluodon jälkeen luoteeseen ja kiinnittäydyimme hetkisen perästä Kylmäsaaren laituriin.




Yllä syksyinen Puumalan satama, s/s Wenno ja muistaakseni Mänty nimeä kantanut hieno keltahyttinen ja mustarovinen hinaaja. 

Alla vauhdin hurmaa Puumalan ohituksen jälkeen.





Ennen kuin olin edes kunnolla ehtinyt Kylmäsaaren grillikatokseen tulia sytyttelemään, oli puuskaisen etelän ja lounaan suunnalla pyörivän tuulen takia jo alettava vetämään harusta. Köysi ei aivan ylettänyt Tähden perästä rantapuuhun, mutta laiturin korvakosta onneksi kuitenkin.




Viikko sitten opettelemani paalusolmu pääsi tässä operaatiossa heti näyttämään kyntensä.


Alla laituri ennen ja jälkeen harusköyden kiristämisen. Laskeva aurinko järjesti kuviin varsin tunnelmallisen värityksen.







Ilta meni mukavasti perinteisen ohjelman parissa, joten ei siitä sen enempää. Yöllä lähes pilvettömänä näyttäytynyt taivas täytyy kuitenkin mainita. Muiden vetäydyttyä kajuuttoihin nukkumapuuhiin katselin vielä kiikareilla pitkän tovin hienosti valosaasteettomalta yötaivaalta erottuvia miljoonia tähtiä.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti