maanantai 18. elokuuta 2014

Unelmien kesän loppu häämöttää




Kuten otsikosta voi lukea alkoi koko kesän kestänyt laivaretkemme väistämättä tulla päätökseensä. Laivakellon soittama loppusoitto olisi pian käsillä. Olimme seilanneet alkukesän Oulujärveä ristiinrastiin ja rahdattuamme Tähden kumikanavaa pitkin Iisalmeen, ajelleet karkeastiottaen reitin Iisalmi-Kuopio-Siilinjärvi-Kuopio-Heinävesi-Savonranta-Rääkkylä-Joensuu-Linnansaaren kansallispuisto (mm. Oravi, Sammakkoniemi, Järvisydän)-Savonlinna-Varkaus-Leppävirta-Varkaus-Savonlinna-Sulkava-Puumala-Lappeenranta. Etäisyyksiä ja ajotunteja en ole muistiin merkinnyt, kun on ollut muuta puuhaa, mutta on niitä varmasti tullut melkoinen määrä. Jo Oulujärvellä minulle sanottiin, että te olette ajaneet reilussa parissa viikossa enemmän kuin moni kymmenessä vuodessa. Tähti kuitenkin hankittiin tarpeeseen ja käyttöön. Sattui vielä olemaan niin, että pikkupojan unelma omasta laivasta tuli toteutettua juuri silloin, kun ensimmäistä kertaa melkein kahteenkymmeneen vuoteen minulla oli mahdollista pitää näin pitkä kesäloma. Tähdet olivat niin sanotusti kohdillaan tässä asiassa ja siitä olen hyvin onnellinen.

Olin pitkin kesää metsästellyt Tähdelle paikkaa talveksi. Useampia ehdokkaita löytyikin avuliaiden laivamiesten myötävaikutuksella. Esimerkiksi Leppävirta ja vaikkapa Mikkeli jäivät kuitenkin pienen tuumimisen jälkeen pois laskuista, eteläisessä Suomessa asuvan kannalta pitkän ja hitaan automatkansa takia. Onneksi idempää mukavamman tien päästä, Lappeenrannan suunnalta oli myös useampia vaihtoehtoja tarjolla.





Päädyimme lopulta kiinnittämään köytemme Imatralaiseen laituriin. Jäissä talvehtivan aluksen talvisäilytyspaikkaa valitessa on otettava huomioon useampia asioita. Yksi tärkeimmistä on mielestäni veden virtaus. Sillä virtaava vesi pitää jäät ohempina ja jäiden vanhalle rungolle aiheuttamat rasitukset pysyvät näin pienempinä. Imatran Niskalammen satamasta aivan Vuoksen suulta meille löytyikin kevääseen asti juuri tällainen paikka ja vieläpä erittäin kohtuulliseen hintaan. Meille tarjotun kalleimman satamapaikan vuosihinnalla saisimme nimittäin täältä Tähdelle paikan yli viideksitoista vuodeksi. Kyllähän korkealle hinnoittelulle on tottakai olemassa jotkin perusteet. Laiturin kunto, oma saaritukikohta, vesi ja sähkö laiturilla jne. Tuskin se täysin tuulesta temmattu on. Mutta joka tapauksessa hintaero oli sen verran iso, että se vaikutti väistämättä paikan valintaan.

Mutta mutta.. Se siitä. Mukava, että Tähti sai paikan satamasta, jossa on toisiakin vanhoja aluksia ja varsinkin lähempänä satamaa asuvia aktiivisia laivaharrastajia. He kun toivomme mukaan voivat sivusilmällä katsoa laivamme perään ollessamme itse kotona useamman sadan kilometrin päässä.

Vielä olisi kuitenkin edessä tämän periodin viimeinen siirtymä Lappeenrannasta Imatralle. Tankkaus ja septintyhjennys hoidettiin Lappeenrannassa korkeasta polttoaineen hinnasta huolimatta. Tosin tankkasin tällä kertaa vain satakunta litraa sillä otin polttoainetta vain toiseen tankkiin. Toinen 200 litran säiliöistä oli nyt vuorostaan tyhjennysoperaation alla ja ounastelinkin sen tyhjenevän vielä ennen Imatraa.



Vesi kohisi kokassa, kun ajelimme kohti määränpäätämme. Olin optimistisesti arvioinut ajoaikamme olevan noin kaksi ja puoli tuntia, mutta melkein kolme ja puoli siihen kuitenkin meni. Vajaan vartin verran meni taas matkan aikana polttoainejärjestelmän ilmaukseen Mikonsaaren kupeella, toisen polttoainesäiliön tyhjentyessä odotusteni mukaan. Tankin puhdistusoperaatio olisi siis odottelemassa tekijäänsä.

Kiva on mennä kotia, mutta milloin tulemme seuraavan kerran Tähdelle? Tämä kysymys esitettiin matkan aikana useamman kerran. Itsekin myönnän miettineeni samaa.

Reitti oli aika vähäeleinen ja rauhallinen. Tuuli puhalteli verkkaisesti ja liikenne oli varsin vähäistä. Tuollainen alus tallentui kuitenkin kameraan Imatran lähellä.


Sade- ja ukkospilvistä huolimatta aurinko jaksoi yrittää paistaa ja Niskalammen satamaan saapuessamme oli lämpötila sitä luokkaa, että osa miehistöstä suoritti jo perinteeksi muodostuneen uintireissun.

Pakkasimme useamman tunnin tavaroita autoon ja muistelimme moneen kertaan läpi kaiken mitä tulisi tehdä ennen kuin jättäisimme Tähden odottelemaan seuraavaa vierailuamme. Listaan kuului mm: pohjaventtiilien sulkeminen, molempien sähköjen sulkeminen, polttoainehanojen sulkeminen, kaasuhanan sulkeminen, kumiveneen nosto takakannelle, likaisten petivaatteiden yms. ottaminen pyykättäväksi kotiin, vaatteiden ja lelujen pakkaaminen, tiskaaminen, wc:n pesu, kotoa tuotujen työkalujen pakkaus ja vaikkapa ovien lukitseminen. Herkkuna pohjalla odottelivat vielä tankin puhdistus ja ruiskutuspumpun irroitus. Päätin nimittäin viedä pumpun nyt huoltoon. Katsotaan sitten auttaako tämä kolinaan, mutta tiedän huollon jälkeen ainakin sen olevan varmasti kunnossa. Pumpun kanssa äheltäessäni päätin vielä jättää tankin puhdistamisen seuraavaan kertaan, jotta ehtisimme ajoissa kotia ottamaan vastaan meille kyläilemään saapuvia vieraita. Olisipahan seuraavalle veneilykerralle tarjolla "jotakin tekemistä".

Remonttimiehen välipala nautitaan työn ohessa Wickström-tarjottimelta.

Ja pumppu kassiin ja menoksi.

Eipäs hoppuilla.. Vielä oli paria asiaa hoidettavana. Nimittäin valokuvan ottaminen ja mallinumeron muistiin merkitseminen suihkuun ja tiskialtaaseen vettä pumppaavasta Jabscon pumppusta. Se kun on alkanut pumppailemaan ajoittain aivan turhaan, vaikka kaikki hanat olisivat kiinni. Mistään liitoksesta ei myöskään vettä vuoda, joten syy taitaa olla pumpun takaiskuventtiilissä, joka ei ainakaan erään saaren rannassa suoritetuissa kenttäkokeissa toiminut moitteettomasti. Irroittelin siellä pumppuyksikön moottorista ja puhdistin sen tuloksetta. Edessä onkin luultavasti joko varaosien tilaus tai uuden pumpun vaihto-operaatio.

Lopulta saimme kaiken kuntoon ja pääsimme aloittamaan kotimatkamme. Seuraava kerran palaisin Tähdelle luultavasti yksin tekemään pieniä remontti/varusteluhommia... To be continued!







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti