keskiviikko 27. elokuuta 2014

Tähden historiaa osa 1.


Ajatuksenani on ollut jo pidemmän aikaa selvitellä itselleni vielä tarkemmin Tähden vaiheita. Tässä kuitenkin pieni ja yrityksistäni huolimatta sekava katsaus aiheeseen. Minäkin olen tietenkin lukemani ja kuulemani tiedon varassa joten, jos jollakin on asioihin tarkempaa tai uutta tietoa niin pyytäisin lähettämään sitä minulle osoitteeseen tahtilaiva@gmail.com

Laiva-lehden 3/2007 numero tarjoaa varsin kattavan tietopaketin Tähden mielenkiintoisesta ja vaiherikkaasta historiasta.





Yritän säästyä kirjoittamasta kaikkea uudelleen, joten tuossa aluksi Tuomo Scheringin kirjoittama juttu kokonaan. Ja sitten hiukan tarkemmat kuvat helpottamaan lukukokemusta.



Muita minulla tällä hetkellä tiedossa olevia lähteitä Tähden historiasta ovat Isoisän laivat -kirja, joka on vuonna 2000 ilmestynyt Raimo A. Wirrankosken kirjoittama Päijänteen huviliikenteessä seilaavista vanhoista ammattilaivoista kertova mielenkiintoinen opus. Tähti löytyy sieltä nimellä m/s Hajuherne. Eri lähteistä löytyvissä tiedoissa on varsin paljon eroavaisuuksia, kun esimerkiksi kyseisen kirjan mukaan Tähti olisi siirtynyt Kalarannan konepajan omistukseen jo 1930-luvun lopulla eikä vasta vuonna 1951, kuten edellisessä jutussa kerrottiin.


Myös Oulujärven vanhoista laivoista on löytyvät nettisivut, jossa kerrotaan Tähdestä lyhyt historiikki.



Sain Tähden meille myyneiltä muistoksi myös Mirkku-kortin, jossa Desjatyj tai joku sen sisaraluksista on alkuperäisessä venäläisen miinanlaskijan ulkoasussa. Kääntöpuolella on taas hiukan minun aiemmista tiedoistani eriäviä tietoja sisältävä historia. Siellä kerrotaan Työmoottori I:sen olleen vuonna 1951 laivojenkorjausproomuna. Lieneekö kyseessä vain termi "proomu" vai olisiko Kalarannan konepaja käyttänyt alusta aluksi ilman moottoria? Tai olisiko puolustusvoimat myynyt aluksen ilman moottoria Kotkaan? Jälkimmäinen on varmaankin todennäköisin vaihtoehto, sillä otin asiaksi ja soittelin Tähden ennen omistaneille kavereille ja sain sieltä kuulla S25:n olleen Ilmavoimissa ollessaan vesitasolentokoneiden polttoaineenkuljetusproomuna. Luultavaa siis onkin ettei aluksessa olisi ollut moottoria myöskään Sotasataman ja 2. Erillisen Rannikkotykistöpatteriston omistusaikoina. Vasta Kotkassa siihen olisi laitettu 70-80hv Wickström -moottori.

Tuossa alla Tähden kaikki entiset nimet ja niiden antamisajankohdat.

Tässä kuvassa Työmoottori I on ilmeisesti hommissa Kotkan satamassa. Kesällä rapsuttaessani maalausta varten ruosteita Tähden hyttirakennelmista löysin vaaleiden maalikerrosten alta vihreää. Mietin silloin onko se jotakin entisaikojen pohjamaalia, mutta tämä kuva kertoo sen toimineen nimenomaan pintamaalina.

Vuosimallin 1960 Wickström DEA-RK -moottorista löysin myös itselleni uutta tietoa edellisten omistajien kertomista jutuista.

"..siisti ja puhdas konehuone, jossa pyörii harvakseen 100 hp 4-sylinterinen Wickström. Kone on vuosimallia 1960 ja se on asennettu laivaan noin 15 vuotta sitten. Moottori on kulkeutunut puolustusvoimilta Savonlinnan telakalle josta se löysi kunnostettuna tiensä tähän alukseen. Moottori on tämän aluksen kolmas, entinen oli myös Wickström ja ensimmäinen puolestaan Loke –petrolimoottori. Höyrykonetta tässä paatissa ei siis ole ollut."

En ollut tiennyt, että Tähden nykyisen Wickström-moottorin matka on jossakin vaiheessa kulkenut Puolustusvoimien kautta. Luulin sitäpaitsi virheellisesti, että se olisi laitettu laivaan Kalarannan konepajan toimesta Kotkassa jo vuonna 1960 eikä, kuten nyt sain tietää, 1980-luvun lopulla.

Puolustusvoimat käyttivät tietääkseni pienempiä 70-80hv ja samanlaisia 100-130hv Wickströmin moottoreita laivakoneina ja esimerkiksi generaattoreina. Huutokauppojen kautta ilmeisestikin juuri 1980-luvulla ovat viimeiset tällaiset moottorit sitten jatkaneet matkaansa uusiin tehtäviin. Niin kai tämäkin yksilö oli päätynyt Savonlinnaan ja sieltä Lahteen, jossa itse asennustyö on tehty. Positiivinen yllätys oli myös tieto, että Tähteen eli silloiseen Mirkkuun laitettu kone on kunnostettu niinkin äskettäin kuin 80-luvulla. Huvikäytössä tulevilla vähäisillä ajotunneilla ei siis luulisi saavan konetta kulumaan loppuun vielä vuosikymmeniin.

Vielä kiinnostaisi tietenkin saada tarkalleen selville, mitä kunnostuksia koneelle on silloin tehty? Konehuoneen syövereistä olen illan hämärinä tunteina siellä tunnelmoidessa onnistunut löytämään esimerkiksi vanhat kannentiivisteet, jotka viittaavat siihen että nekin olisi jossakin vaiheessa vaihdettu. Varma siitäkään ei kuitenkaan voi olla. Kuulin myös vinkin, että jos kannentiiviste hajoaisi vesillä ollessa niin kuparilangasta tehdyllä lenkillä voisi tiivisteen korvata väliaikaisesti ja saada laivan ajettua satamaan. Näin on kuulema joskus jouduttu tekemään jonkun toisen koneen kohdalla. Toisaalta minähän olen jo todistanut Wickströmin toimivan kolmisylinterisenäkin eli erilaisia korjausmahdollisuuksia piisaa..

Tuossa välipalana epäselvä kuva Wickströmin mallikilvestä. Hevosvoimat 100-130, malli DEA-RK, huippukierrokset 1000, valmistusvuosi 1960 ja sarjanumero 2079.

Tiedoissa mainitaan myös Locke tai Loke 50hv petrooli/bensamoottori.. Tuosta ilmeisesti venäläistä alkuperää olevasta Tähden ensiasennusmoottorista minulla ei ole vielä mitään tietoa.

Tähti sisaraluksineen on rakennettu Crichtonin Pietarin Ohtan tehtailla. Ohta on Nevajoen sivuhaara. Jostakin Isoisän vanhojen-juttuun on myös sotkeutunut Ischoran tehdas. Vähän pidemmälle Nevaa pitkin mentäessä tuleekin vastaa Ust-Izhora niminen paikka. Mitä siellä sitten on tapahtunut ja miksi se mainitaan tehtaan paikkana? Sitä en tiedä. Sekavaa sanoisin.

Wikipedia kertoo kuitenkin Ohtan alueesta seuraavaa:

Suuri-Ohta (ven. Больша́я О́хта, Bolšaja Ohta) on historiallinen kaupunginosa ja kunnallishallintoalue PietarinKrasnogvardeiskin piirissä Venäjällä. Se sijaitsee kaupungin itäosassa Nevan oikealla rannalla. Etelässä Ohtajoki erottaa kaupunginosan Pienestä-Ohtasta.
1700-luvulla Nevan rannalle syntyi Ohtan telakan työntekijöiden asutuksia. 1800–1900-luvun alussa Suuri-Ohta oli Pietarin teollinen esikaupunki. Vuosina 1908–1911 rakennettu silta yhdisti sen kaupungin keskustaan.

Seuraavaksi pääsemmekin oikean mysteerin kimppuun! Seuraava teksti löytyy osoitteesta:


Tsaarin laivaston jäännöksistä syntyy 1918 itsenäisen Suomen laivaston runko
Venäjän Itämeren laivaston pääosa makasi talven 1917-1918 toimettomana ja Itämereltä karkotettuna Helsingissä. Saksalaisten joukkojen lähestyessä joutuivat vallankumouksellisten bolsevikkien lietsomat kapinalliset matruusit paniikkiin.
Venäläiset saivat kuitenkin neuvoteltua nk. "Hangon sopimuksen", joka varmisti heidän turvallisen lähtönsä Helsingistä ja sitoi heidät puolueettomuuteen saksalaisten ja punaisten suomalaisten välisissä yhteenotoissa. Viimeiset venäläiset alukset poistuivat Helsingistä 12.4.1918. Suomeen jäi osa aluksista, joita ei voitu eri syistä kuljettaa jäissä. Näistä aluksista muodostui itsenäisen Suomen laivaston runko 1920-luvun loppuun asti.

Jotenkin minulle oli iskostunut päähän, että Desjatyj olisi ollut alun alkaenkin jo Venäjänvallan aikaan sijoitettuna Suomenlinnaan. Ja että se olisi nimenomaan jäänyt saksalaisille sotasaaliiksi satamassa eikä merellä. Näin ollen edellisessä lainauksessani puhuttaisiin myös tämänkin aluksen vaiheista. Tätä tukevat myös kaikki aiemmin laivastamme saamani tiedot.

Nyt kuitenkin kuulin sen kotisataman saattaneen olla myös Kronstadt. Sieltä lähetettynä Desjatyj olisi ollut miinoitustehtävissä Suomenlahdella joutuessaan saksalaisten kaappaamaksi vuonna 1917 tai 1918. Alla oleva leike Mikko Harjulan kirjasta Itämeri 1914-1921 kertoo kuitenkin vastaavan kokoisten, samana vuonna ja samalla tehtaalla valmistuneiden ja samalla periaatteella nimettyjen miinanlaskuveneiden olleen sijoitettuna Suomeen, joten todennäköisempänä pidän ehkä kuitenkin tätä vaihtoehtoa.




Ja sitten oikea pommi! Vielä uskomattomampi oli kuitenkin ilmeisesti Museovirastolta joskus saatu tieto, että juuri Desjatyj eli silloin jo S25 olisi ollut raivaamassa Suomeen salaa vuoden 1917 lopussa saapuneille jääkäreille miinoista vapaata reittiä Loviisan edustalla. Joko heidät ulkosaaristoon Hamnskärille tuoneelle saksalaiselle UC57 sukellusveneelle ja/tai sitten kyytiläisille saarelta maihin. Tarkempaa en vielä osaa sanoa, mutta selvittelen kyllä aivan varmasti onko tuossa tarinassa perää.

Aiheesta lisää tuolla:  http://www.jp27.fi/jaakarit/lockstedtin-koulutusjoukko/kotiinpaluu


Jotakin hassua sattumusta on siinäkin, että minulla on ollut jo monena vuonna tarkoitus Loviisan ja Kotkan suunnalla veneillessä käydä noin 30 kilometriä mantereesta sijaitsevassa Hamnskärissä katsomassa suomalaisten, Saksassa sotilaskoulutusta saaneiden Jääkäreiden kunniaksi pystytettyä muistomerkkiä. Nyt sinne on kuitenkin aivan pakko jossakin vaiheessa mennä ja nimenomaan Tähdellä. Jos tämä tieto todellakin pitää paikkaansa. Jääkäreitä tuli Suomeen kyllä muillakin kyydeillä mm. Vaasaan ja ylipäätään pitkin rannikkoa. Voihan se myös olla, että jollain muulla reissulla S25 olisi ollut raivaustehtävissä. Mutta katsotaan..

Tarinaa jääkärien kotiinpaluusta löytyy tuolta.

http://www.oyk.fi/~lauri.svard/kirjoitelmatv-pj1.htm


Kovasti kiinnostaisi myös Tähden eli silloisen S-25 -laivan tai proomun vaiheet Suomen osallistuessa vai pitäisikö sanoa joutuessa Toiseen maailmansotaan vuosina 1939-1944.

Tällaista tietoa minulla on tässä vaiheessa, mutta vielä on muutama kivi kääntämättä. Katsotaan sitten  onnistunko löytämään vielä jotakin uutta tarkentavaa informaatiota.

Joka tapauksessa on uskomaton ja vilunväristyksia nostattava ajatus, että Tähti olisi näytellyt näin suurta osaa Suomen historiallisissa tapahtumissa.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti