maanantai 19. joulukuuta 2016

Rantavajan kattoremontti ja vierailu Anttolan Lotjasaaressa


Lähtötilanne.

Syksyisten maisemien ihailua vajan katolta.
Otsikon mukainen vaja aivan Tähden laituripaikan vieressä siirtyi hallintaamme jo aiemmin syksyllä tekemiemme laiturikauppojen myötä. Se olikin loistava asia, sillä kaikenlaista pientä rompetta lautatavarasta aina saunapuihin asti on mukava saada säilöttyä paikanpäällä niin sanotusti "työmaan" äärellä. Ainoa pieni, mutta onneksi helposti selätettävä, ongelma tässä "onnenpotkussa" olivat tämän vanhan metsätyökämpän katon ajanoloon haprastuneet pellit. Kuivaa kohtaa sai nimittäin sateella suorastaan hakea vajan sisältä.

Työt käynnissä.





Onneksi "uudet" katemateriaalit kuuluivat kuitenkin kauppaan. Teimme myös heti kaupat sovittuamme Tähtimiehistön kanssa päätöksen, että tämä asia hoidetaan kuntoon samantien tänä syksynä, jottei vaja pääsisi lahoamaan lopullisesti käsiin


Niinpä ajelinkin jo lokakuussa - erään Keski-Suomessa olleen työrupeaman päätteeksi - kaikkien työkalujen ja tarvikkeiden kanssa hieman normaalista poikkeavaa reittiä Anttolan ja Puumalan kautta Imatralle. Kuten edellisestä lauseesta huomaatte, on tämän jutun kirjoittaminen hieman viivästynyt. En kokenut sitä aiemmin kuitenkaan ongelmaksi, sillä ajattelin tällä tavoin jäävän jotakin tarinoitavaa talvikuukausiksikin. Tarttuessani lopulta viikko takaperin kirjoitusurakkaan mieleni kuitenkin muuttui. Mitäpä iloa Teille Tähtilaiva-blogin lukijoille olisi varastorakennuksen kattopeltien vaihtamisesta kertovasta jutusta? Tyydynkin siis tässä yhteydessä vain laittamaan operaatiosta, ja syksyisen kauniista Niskalammin satamasta, muutamia kuvia ihasteltavaksenne.

Tässä samassa yhteydessä oli ajatus lyhyesti mainita myös ekstempore suoritetusta vierailusta Anttolaan. Seuraavien otoksien luulen kuitenkin herättävän keskuudessanne sen verran paljon mielenkiintoa, että ajattelin ottaa ne ikäänkuin jutun pääaiheeksi.



Kuten tosiaan jo kerroin, Niskalammille menoreittini kulki juuri sopivasti Anttolan ohi. Hienoisesta kiireestä huolimatta en yksinkertaisesti millään malttanut olla poikkeamatta taajaman keskustassa sijaitsevaan venesatamaan ja sen viereiseen Lotjasaareen. Jälkimmäisessä minua kiinnosti etenkin käydä katsastamassa tarkemmin tätä kuvissa esiintyvää suurta valkoista hinaajaa, jonka nimestä olen laivamieskolleegion taholta kuullut jo monta erillaista tulkintaa. Atlant, Mistral..?


Aika erikoinen, mutta varmasti toimiva rantautumisluukku aluksen keulassa.
Jos jollakin Teistä arvon lukijat on tarkempaa tietoa tästä aluksesta, sen historiasta, tai mistä tahansa siihen liittyvästä, niin kertoisitteko siitä meille tietämättömillekin? Jos inspiraatio iskee oikein kunnolla, niin tuonne alapuoliseen kommenttikenttään voi asiasta kirjoitella tai sitten laittaa tännepäin sähköpostia osoitteeseen: tahtilaiva@gmail.com niin jaan tietoa kiinnostuneille eteenpäin.





Tässä vielä muutamia muitakin kameran etsimeen etsiytyneitä aluksia. Hienossa kunnossa vaikutti Lotjasaaren satama ylipäätän muutenkin olevan. Syksyisestä ajankohdasta huolimatta liikettäkin havaittiin, kun useat veneilijät laittelivat menopelejään talvehtimiskuntoon.

Vasemmalla m/s Rudolf ja oikealla m/s Jupiter.



Muistankohan oikein, kun kuvittelen näissä kuvissa esiintyvän m/s Jupiterin olleen upoksissa joko menneenä tai sitä edellisenä talvena? Ainakin kunto viittaisi siihen. Harmillisia ja jokaista laivojen ystävää kismittäviä takaiskuja tällaiset.


Aallonmurtajan ulkopuolella vasemmalta oikealle m/s Rudolf, m/s Woima ja m/s Karali.






Vielä visiittini lopuksi löysin Anttolan keskustan satamasta suurikokoisen Toimi II:sen. Vaikka mieli olisi tehnyt, en viitsinyt mennä häiritsemään työntouhussa olevaa miehistöä kysymyksilläni. Liekö syyspuuhat olleet jo mielessä täälläkin?

S/s Toimi II Anttolan satamassa.

1 kommentti:

  1. Nyt kun kuvassa näkyy tuon hinaajan entinen nimi Venäjäksi, niin tunnistaminen helpottui.
    Eli tuohan on ex. Atlant. Tullut Kotkasta Saimaalle 2000-luvun taitteessa, ja ainankin noin kymmenen vuotta taaksepäin nimenä oli Siru.

    T, Pekka

    VastaaPoista