perjantai 28. elokuuta 2015

Kotimatka 1/2

Toivottavasti edellisessä päivityksessäni jakamani laivadokumentit tarjosivat Teille mukavia katseluhetkiä! Nyt kuitenkin palataan kesäreissumme lopun pariin, josta tässä ensi alkuun puolet eli osa 1/2. Olkaapa hyvät!

Kuten jo edellisessä ajeluitamme käsitelleessä kirjoituksessani kerroin olimme veneilykesämme loppuhuipennuksena päätyneet Mikkeliin. Huipennus otettakoon tässä hiukan ironisena terminä, sillä vettä satoi sinne saapuessamme ja sieltä lähtiessämme kuin.. Sanonko mistä? Satamapalvelut olivat kyllä ensiluokkaisia aivan kuten laituripaikatkin. Kaikki tarvitsemamme juna-asemasta ja ruokakaupoista lähtien löytyi lähietäisyydeltä ja mikä mukavinta, satamatoimiston palvelu oli myös erittäin ystävällistä.

Tässä heti alkuun laivabongareille ihasteltavaksi satamasta lähtöhetkellämme löytyneet kaunottaret.







Kaksipäiväisen kotikäyntimme jälkeen starttasimme alakerran Herran taas kerran tulille ja lähdimme taittamaan matkaa kohti kotisatamaksemme tulevaksi talveksikin järjestynyttä Imatraa. Reitiksi valikoitui hiukan pidemmästä matkasta huolimatta Luonterin ja Lietveden kautta kulkeva 2,4 metrin väylä.

Sateen jo hellitettyä, mutta harmauden vallitessa puksuttelimme illan aikana kaikessa rauhassa noin nelituntisen rupeaman aina Väätämönsalmen möljään asti. Siellä 1,8 metrin syvyysmerkinnällä varustettu, aivan väylän vieressä ollut laituri tarjosi meille mukavan ja rauhallisen nukkumapaikan.



Aamulla pienten remonttipuuhien ja öljyntarkistusten sun muiden toimenpiteiden jälkeen jatkoimme matkaa Anttolan viihtyisän oloiseen vierasvenesatamaan.

Täällä suoritimme erinäisiä ruokavarastojen täydennystoimenpiteitä sekä söimme lounasta Tähden aurinkoisella takakannella. Jouduin ajamaan tullessamme Tähden tankkauslaiturin ruuhkaisuuden vuoksi satama-altaan sisäpuolelle, mutta hyvin pääsimme lähtöhetkellä yltyneestä tuulesta huolimatta sieltäkin pois pienen potkimisen jälkeen. Ja tässä tarkoitan tietenkin potkurilla potkimista. Anttolasta täytyy myös mainita se, että alkukesästä asentamani Wickströmin tuntimittari osoitti satamassa tasan sataa käyntituntia.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti