maanantai 4. toukokuuta 2015

Satakunnan laivasto


Liikkuessani jo reilu kuukausi takaperin maaliskuun loppupuolella työasioissa Tampereen suunnalla poikkesin vapaahetken ratoksi katsastamassa laivoja Mustalahden satamassa. Suojaisessa lahdessa Näsijärven rannalla alukset olivat tuolloin vielä veden pintaa peittävän jäävaipan saartamina, vaikka muutamia sulalta vaikuttavia kohtia kauempana järvellä näytti jo olevan.

http://tampereenhistoria.fi/extra/mustalahti/mustalahti/



Mustalahdessa oli talvikaudesta huolimatta tarjolla paljon mielenkiintoista katseltavaa, ja niin siinä taas kerran pääsi käymään, etteivät kaikkien aluksien nimet tallentuneet muistiini eivätkä edes valokuviin. Yläpuolisen kuvan kellertävä paatti on yksi niistä. Sen sijaan vuonna 1909 Joroisissa Lehtoniemen telakalla valmistunut m/s Flink kaverinsa lastiproomu Woiton kanssa jäivät hyvin mieleen.

Niiden kyytiinkin pääsee halutessaan kuten seuraavasta selviää:

http://www.hinaajaflink.fi/risteilyt.htm


Onkos tämä muuten se Trollö Trawler, joka on ollut Nettiveneessäkin myynnissä?


Edellisten jälkeen pysähdyin ihastelemaan vuonna 2009 Kuopiosta Tampereelle matkannutta, Pekka Vartiaisen niputtajan rungosta rakentamaa m/s Warvitarta. Jostakin syystä olen aina pitänyt kyseisen aluksen sympaattisesta olemuksesta ja edelleenkin se miellyttää silmää.

http://www.warvitar.fi

Tässä lisäksi vielä Kuopion aikainen Pohjois-Savon Wanhat Laiwat -sivuston esittelyteksti aluksesta:

http://www.pohjois-savonwanhatlaiwat.fi/paatit/warvitar.html


Tässä Katrina Linen m/s Katrina, joka ilmeisesti toimii kesäisin ravintolalaivana Ruovedellä. Itse aluksesta en pikaetsinnällä onnistunut löytämään mitään kerrottavaa.


Jo vuonna 1902 matkustajalaivaksi Näsijärvelle valmistunut Intti oli myös talvenvietossa Mustalahdessa. Tuossa alla linkkejä aiheeseen. Jostakin syystä laivan omat kotisivut eivät oikein pelittäneet.

http://www.inttilaiva.fi

http://fi.wikipedia.org/wiki/M/S_Intti

Kannattaa lukea myös aluksen historiaa ja nykypäivää valottava tarina osoitteesta:

http://www.maritimeforum.fi/index.php?topic=10615.0


Tässä ruotelihytti huputettuna talvea viettävä ja hienosti kunnostettu Tampellan konepajalla Neptun Oy:n vuonna 1890 rakentama s/s Visuvesi. Suosittelen lämpimästi tutustumaan ensimmäisen linkin takaa löytyvään kirjoitukseen. Jos tiedonjano ei sillä sammu, niin aluksen vaiheista ja parikymmenvuotisen upoksissaolon jälkeisestä kunnostusurakasta voi lukea lisää Ruovesi-lehden 19.9.2007 julkaisemasta Sirkku Someron kirjoituksesta. Jutun nimi on Höyryhinaajan uusi elämä.

http://www.lemmenniemi.fi/93369372

https://www.youtube.com/watch?v=7_LhEgoKW0U


Visuveden keulanpuolella ollut Näsijärvi II on A. Ahlström Oy:n Varkauden konepajan vuonna 1929 rakentama höyryhinaaja. Alta löytyvän linkin takaa paljastuvat nettisivut tarjoavat lyhyen, mutta informatiivisen katsauksen aluksen historiaan sekä useita mielenkiintoisia videoita höyrylaivan toiminnasta.

http://www.nasijarvi2.fi

https://www.facebook.com/nasijarvi2

Paapuurista tyyrpuuriin Tarjanne, Näsijärvi II ja Visuvesi.
Joroisten Lehtoniemen Konepajan rakentama ja vuonna 1908 Mäkitalonlahden rannalla kokoonpantu s/s Tarjanne oli koko laivajonon ensimmäisenä. Kesäisin tämä Suomen ilmeisesti viimeinen höyrykäyttöinen pitkän linjan matkustajalaiva ajaa edelleenkin Runoilijan tienä tunnettua reittiään Tampereelta Virroille sekä vuoropäivinä Ruovedelle.





Yläpuolisen aluksen nimi jäi myös pimentoon.

Satamassa käytyäni ja sen jälkeen Näsijärven laivoista lukiessani törmäsin taas kerran Estonian jälkeen Suomen vakavimpaan laivaonnettomuuteen joutuneeseen s/s Kuruun, joka upposi 7. syyskuuta 1929 Siilinkarin edustalle vain kivenheiton päähän Mustalahdesta. En ala tätä traagista tapausta tässä sen enempää esittelemään, sillä sen yksityiskohdista pääsee parhaiten perille tutustumalla seuraaviin artikkeleihin. Tuon ensimmäisen loppupuolelta löytyy myös aluksesta pelastuneen Niilo Wariksen haastattelu.

http://tampereenhistoria.fi/extra/kuru-1929/

http://fi.wikipedia.org/wiki/HL_Kuru

http://www15.uta.fi/koskivoimaa/liikkuminen/1918-40/kuru2.htm

Kurun kunnostettu ja Mustalahteen näytteille asetettu höyrykone jäi myös kokonaan kuvaamatta. Jäipähän näin onneksi jotakin katseltavaa seuraavillekin kerroille.


Vapaa-ajan vietto Tampereella sisälsi Mustalahden ohella myös poikkeamisen vuonna 1996 Tampellan tehtaan entiseen verstaaseen perustettuun museokeskus Vapriikkiin. Siellä meitä odotteli Tampere 1918 niminen näyttely. Vapaussotamme loppukahinoista kertovassa näyttelyssä suosittelen kyllä ehdottomasti vierailemaan, vaikka päälimmäiseksi siitä jäikin hyvin alakuloinen tunnelma.

Toiveissani oli, että näyttelystä olisi löytynyt hiukan enemmän tietoa tälle jutullekin nimensä lainanneesta Satakunnan laivastosta (venäläisittäin Satakundskaja Flotilijan). Saksalaisten mahdolliseen maihinnousuun varautuneet venälaiset nimittäin pakko-ottivat keväällä 1916 käyttöönsä  Näsijärven matkustajalaivat Kurun, Pohjolan ja Tarjanteen sekä hinaajat Muroleen ja Näsijärven. Tampereen eteläpuolisen Pyhäjärven puolella saman kohtalon kokivat matkustajalaiva Längelmäki ja hinaaja Tavastehus II. Alukset varustettiin tykeillä ja monenlaisia muitakin toimenpiteitä laivueen komentajan 2. luokan kapteenin Šablinin toimesta varmasti suoritettiin, jotta vihollisuuksien mahdollisesti alettua oltaisiin taisteluvalmiudessa. Ilmeisesti manööverit jäivät tämän laivueen osalta kuitenkin vain muutamaan joukkojensiirtoharjoitukseen ja ilmalaivavaaran takia toteutettuun siirtymiseen Lielahteen, sillä sen ihmeempiä tietoja ei sen liikkeistä ole tarjolla. Venäläisten matruusien ilmestymisestä Tampereen katukuvaan ja aluksien ottamisesta heidän käyttöönsä luulisi kuitenkin riittäneen paikallisilla ihmettelemistä ja näin ollen varmaan monenlaista tarinaa onkin vielä historian pimennoissa odottelemassa julkituloa. Siinäpä oivallista materiaalia jollekin innokkaalle tutkijalle!




Ja lopuksi vielä osoite Tampere 1918 -näyttelyn sivuille:

http://vapriikki.fi/nayttelyt/tampere1918/

Sekä muistutus taas kerran siitä, että jos kirjoituksessani esiintyi joku laiva, jonka nimeä tai kuvaa ei jostakin syystä haluta siellä olevan, niin laittaisitteko sellaisessa tapauksessa minulle viestiä asiasta. Osoite on edelleenkin tahtilaiva@gmail.com

4 kommenttia:

  1. Nimetön laivahirvitys on Länsi-Teisko, Länskäri.

    VastaaPoista
  2. Täydennyksenä edelliseen: Viimeinen/viimeisiä omistajia liikenteessä oli laivuri Kalle Lahtinen, joka kipparoi myös Näsi 3:a, jossa myös olin töissä. Muistaakseni laivassa kokeiltiin aikoinaan myös öljylämmitystä, mutta koska puut ns. maapäässä taas halpenivat, öljystä luovuttiin, vaikka se saatiinkin toimimaan.

    Minulle tuntematon ostaja rakensi Länsi-Teiskon päälle/ympärille kuvassa näkyvän lasikuituhäkkyrän. Höyrykone purettiin pois joskus 1970 luvulla. Näin sen palaset sataman laiturilla.

    Palstan pitäjälle ja muillekin, suositan kirjaa Arvo Ruohonen: Laivoja ja laivamiehiä Tampereen vesillä. Saatavana ehkä edelleen Tampere Seurasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hirvitys taitaa olla entinen hinaaja Murole. Länsi-Teisko laiva myytiin kesäasunnoksi joskus 1965 vuoden tienoilla.

      Poista
  3. Seppo Majavesi: Ei ole Murole, vaan todellakin Länsi-Teisko!

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.