perjantai 19. joulukuuta 2014

Varamoottori Wickström DE-R


Ehdin pitämään jo harvinaiseksi käyneen, melkein kaikilta osin Tähden moottoria vastaavan Wickström laivamoottorin löytymistä Porvoosta lottovoittona. Ilon ja onnen tunteet kuitenkin karisivat matkan varrella, sillä en todellakaan osannut etukäteen kuvitella, kuinka pitkällinen projekti tämän "voiton" kotiuttaminen voisi lopulta olla.



















Palataan tarinan alkuun.. Näin nimittäin jo alkukesästä netissä ilmoituksen myynnissä olevasta Wickström -moottorista. Joku tuttu laivamies ilmiantoi minulle myös samaisen ilmoituksen. Saatuani erinäisten vaiheiden jälkeen myyjän puhelimeen, alkoi uhkaavasti vaikuttaa siltä, että moottori olisi lähes samanlainen kuin Tähden masiina. Myyjä kertoi haluavansa vaihtaa laivaansa modernimman ja helppohoitoisemman koneen, sillä alus olisi tarkoitus saada kaupalliseen liikenteeseen jo kesäksi 2015. Minulle tämä koneenvaihto tarjosikin mahdollisuuden hankkia varaosia Tähden moottoriin hamaan tulevaisuuteen asti.



















Moottorien ja vaihdelaatikkojen yhteneväisyydet eivät myöskään jääneet pelkästään arvailujen varaan, sillä päästyäni katsomaan vielä aluksessa kiinni ollutta konetta myöskin niiden valmistusvuosi osoittautui samaksi eli vuodeksi 1960. Valmistusnumerotkin ovat vain muutaman kymmenen päässä toisitaan. Tähti 2079 ja varakone 2035.
























Sattuma on mielestäni melkoinen ottaen huomioon, että tämän mallisia joskin ilmeisesti eri litratilavuuksilla olevia moottoreita on kuulemani mukaan tehty vain reilut 2000 kappaletta ja monet niistäkin ovat päätyneet ulkomaille.

Tähden moottori on malliltaan DEA-RK ja tämä toinen puolestaan DE-R. Mitä se nyt sitten tarkalleenottaen tarkoittaakaan? Minun huomaamia eroja moottoreiden välillä ovat edellisistä kuvistakin selviävät varakoneen suuremmat huippukierrokset. Mallikyltistä voi lukea niiden olevan 1200 rpm, Tähden 1000 rpm:n sijaan. Huipputehoksi luvataan sama kuin Tähdessäkin eli 130 hv. Tässä koneessa on myös massiivinen alkuperäinen laturi vielä tallella. Lisäksi löytyy Tähdestä poiketen käsikäyttöinen öljynvaihtopumppu ja venttiilikopassa oleva puolipuristusvipu sekä hiukan erinäköinen vesijäähdytetty pakosarja. Eroavaisuuksiin kuuluu vielä se, että koneen kierrosluvun säätäjä on varakoneessa jakopäässä eikä itse ruiskutuspumpussa. Se niinkuin sarjanumerokin viitanneevat hiukan vanhempaan konstruktioon. Joka tapauksessa jo alkuperäinen startti ja ruiskutuspumpun pumppulohkot sisältävä loppuosa olisivat olleet löytöjä. Nyt löytynyt kokonainen toimiva moottori vaihdelaatikkoineen päivineen on kuitenkin mielestäni, kuten jo sanoin, pieni lottovoitto.

Kai tuo teistäkin näyttää siltä? Seitsemän oikein tuloksella Oy Veikkaus Ab on myöntänyt teille palkinnoksi Wickström DE-R moottorin vuodelta 1960!
























Epäilin kovasti erittäin öljyisen, pakokaasun nokeaman ja hiukan ruostuneenkin moottorin kuntoa sitä  katsomaan mennessäni. Myyjä oli puhelimessa nimittäin kertonut sen oleva käyntikuntoinen. Myös aivan alkutekijöihinsä puretun laivan kunto muutenkin antoi varmasti pontta tälle otaksumalleni.



















Mahdollisia vikoja tivatessani hän kertoi, että koneen kierrokset olivat jostakin syystä päässeet taannoin ryntäämään ja siitä johtuen toinen ykkössylinterin venttiilien keinuvivuista ja muistaakseni joku nostajan tanko olivat rikkoontuneet. Tanko oli kuitenkin silloin oikaistu ja keinuvipu teetätetty uudelleen. Ja nyt siis moottorin pitäisi lähteä käyntiin parin vuoden mittaisesta seisomisestaan huolimatta. No väitteen voi todistaa todeksi vain yhdellä tavalla. Yöksi isot kuorma-auton akut lataukseen ja seuraavana päivänä starttipilottia imusarjaan ja kuinka ollakaan Wickström heräsi tulille. Vaivalloinen oli koneen käyntiääni, mutta kutakuinkin kunnossahan sen olisi oltava, kun kerran käyntiinkin lähti.

Kaupat sovittiin siltä istumalta, paiskattiin kättä päälle ja käsiraha vaihtoi omistajaa. Maksoin moottorista silloin puolet ja teimme aiheesta viralliset kauppakirjatkin. Myyjän oli puhe irroittaa moottori aluksesta parin seuraavan viikon aikana, mutta kuitenkin viimeistään vajaan kuukauden päästä elokuun lopussa. Sopimus oli, että pesty moottori löytyisi valmiina kuormalavan päältä ja minä kustantaisin sen kuljetuksen kotiini.


Toisin kuitenkin kävi. Nimittäin vasta nyt, neljä kuukautta myöhemmin talven jo tehdessä tuloaan, saimme homman lopulta toteutettua. En halua asiaa sen enempää taivastella, mutta mitä moninaisimpia ja odottamattomia viivytyksiä matkan varrelle kuitenkin ilmaantui.




















Hyvää asiassa on kuitenkin se, että sain moottorin lopulta pelastettua. Nimittäin suoraan konehuoneeseen tippuva sadevesi sekä lumi olivat laivan muutaman vuoden kestäneen telakoinnin aikana onnistuneet jo ruostuttamaan ainakin ruiskutuspumpun tienoota huolestuttavasti. Muutenkin vanha Wickström oli joutunut melkoiseen alennustilaan. Öljyä, vuosien saatossa kasautunutta likaa, nokea vuotaneesta pakoputkesta sekä hiekkaa ja betonia yläkerran wc:n lattiavalusta oli kasautunut sen päälle. Alennusvaihde ja öljypohja puolestaan uivat pilssiin kerääntyneessä sadevedessä.



















Kuljetus uuteen kotiin hoidettiin paikalle järjestämälläni hiab-autolla ja koneelle etukäteen askartelemallani puisella säilytyspukilla.



















Heti seuraavana päivänä aloitin myös perusteellisen puhdistusoperaation, joka on vieläkin kesken.
Voiteluöljyjen vaihto sekä koneen jäähdytysjärjestelmän täyttäminen glygolilla olivat myös työlistalla. Erittäin vähäksi käyneet moottori/vaihteistoöljyt vaikuttivat niitä pois valutellessani vielä suht' asiallisilta, mutta alennusvaihteen öljyä voisi lähinnä verrata suklaiseen Jacky Makupalaan. Ennen uusien öljyjen laittamista oli alennusvaihde myös pestävä dieselillä, sillä kiinteä, rusehtava ja vedensekainen öljy ei meinannut millään valua ulos.


Tästäkin ikimuistoisesta tapahtumasarjasta voi onneksi lopulta sanoa, että loppu hyvin, kaikki hyvin. Nyt on nimittäin 2,5 tonninen pala suomalaista teollisuushistoriaa varmassa tallessa. Katsotaan sitten jatkossa mihin suuntaan "projekti" tästä vielä etenee. Vaikka moottori saatiinkin kesällä käyntiin niin tarkemmissa tutkimuksissa esimerkiksi ruiskutuspumpun kierrostensäätötanko vaikutti olevan jumissa ja ruostunut 3. ja 4. sylinterin pakosarja näytti vuotavan jäähdytysveden ulos. Joten puuhasteltavaa kyllä varmasti riittää, jos moottorista meinaisi joskus oikeasti saada käyntikuntoisen. Tarvitseeko varaosakoneen olla sellainen, onkin sitten jo toinen kysymys?

Lisää informaatioita vuosina 1906-1980 Vaasassa toimineesta Wickströmin moottoritehtaasta löydätte ainakin tuolta:  http://fi.m.wikipedia.org/wiki/John_Wickström

Niin ja lopuksi vielä sellainen tiedotus, että jos jollakulla tulee vastaan edellämainittujen moottorien orginaali käyttöohjekirja niin ostaisin sellaisen erittäin mielelläni itselleni. Tähden Wickström DEA-RK moottorin ruiskutuspumpunkin voisin autotallini täytteeksi hankkia. Jos jostakin siis löytyisi juuri samanlainen.

1 kommentti:

  1. Aivan aluksi kiitos blogistasi jota on mukava seurata, tekniikka ja matkantekoa on sopivassa suhteessa. Ja tsemppiä myös laivan kunnossapitoon.

    Itselläni oli myös Wikström dieselkone (DH-S/DH-8) ja koitin metsästää siihen myös käyttöohjekirjaa tuloksetta. Tuo kone oli pienempi, 30-40hv kuten tyyppikylpi tehon ilmaisi. Kansalliskirjastosta kannattaa etsiä niin saisi ainakin kopion. Osa aineistosta löytyy digitoituna täältä: http://www.kansalliskirjasto.fi/

    VastaaPoista