perjantai 3. huhtikuuta 2015

Lisää tietoa Wickström laivamoottoreista



Löysin taannoin Juvekim antikvariaatin sivuilta alkuperäisiä esitteitä Wickströmin laivamoottoreista. Lopulta houkutus kävi liian suureksi ja tilasin itselleni sellaisen. Juuri tämän kyseisen, luultavasti 1950 luvulta peräisin olevan, esitteen hankkimiseen vaikutti huomattavasti se, että sen kannessa on kuva juuri varakoneemme näköisestä, mutta kokoluokkaa pienemmästä 70/80 hevosvoimaisesta masiinasta.

Nelisivuinen esittelyvihkonen tarjoilee lukijalleen hauskan ja informatiivisen vanhahtavaa suomenkieltä sisältävän lukuelämyksen. Ihailtavaa on myös yritys selittää koneen käyttöön ja toimintaan liittyviä yksityiskohtia kansantajuisesti. Muun muassa pitkään minua askarruttaneet DEA-RK (Tähti) ja DE-R (varakone) moottorien mallimerkinnätkin alkoivat aviisin avulla hiukan aukenemaan. Näyttäisi nimittäin siltä, että molempien koneidemme DE-merkintä viittaa neljäsilinterisiin Wickströmin omaa suunnittelua oleviin merimoottoreihin, joissa kahdella silinterillä on aina yhteinen venttiilikansi. Esitteessä puhutaan muuten nimenomaan silintereistä eikä sylintereistä. Kirjainyhdistelmän lopussa oleva R puolestaan kertoo vaihteiston perään kytketystä alennusvaihteesta. Vaihtoehdot ovat 3:1 ja 2:1, joista jälkimmäinen löytyy Tähdestä. Jos kirjainyhdistelmä puolestaan on DFM, kertoo DF Listerin lisenssillä tehdystä kuusisilinterisestä 60/70 hv:n moottorista ja M siitä, että paketissa ei ole alennusvaihdetta. DD moottori, jonka on voinut hankkia M tai R versiona, on puolestaan 40/44 hevosvoimainen neljäsilinterinen ilmeisesti myöskin Listerin lisensoima meri- tai paikallismoottori.

Minulle on joku joskus kertonut Listerin lisenssillä valmistettujen koneiden olevan varustetut silinterikohtaisilla venttiilikansilla. Siihen sekä Marakatteja ja kissanpäitä -kirjan tietoihin perustuvat siis nuo edelliset luokitelmani Wickströmin omiin ja Wickström-Lister -moottoreihin. Jos jollakulla on parempaa tietoa asiasta niin kertoisitko minullekin.



Olen myös monelta taholta kuullut, että Wickströmejä on käytetty aikoinaan paljon generaattoreiden pyörityksessä. Se on varmasti totta, mutta tämän esitteen valossa näyttäisi nyt kuitenkin siltä ettei meillä olevia DE -moottoreita olisi kuitenkaan ollut tämän esitteen julkaisuajankohtana, ainakaan suoraan tehtaalta, saatavilla paikallismoottorina. Onhan tietenkin mahdollista, että joku, esimerkiksi puolustusvoimat, on itse rakentanut sellaisia tai valmistaja on poikennut suunnitelmistaan. Tästä eteenpäin aion kuitenkin hyvällä omallatunnolla puhua koneistamme nimenomaan meri- ja laivamoottoreina.


Harmillista kyllä, mutta tämänkään esitteen taulukoissa ei mainita ollenkaan meillä olevia 100/130 DE -moottoreita. Suurin sieltä löytyvä - kuten aiemmin olen kertonut, muun muassa m/s Möhkössä ollut ja m/s Akussa edelleenkin oleva - on 70/80 hv:n malli. Tarkoittaako se sitten, että 100/130 moottoria ei vielä tuohon aikaan edes valmistettu? Vai oliko se sitten niin suuri ja kallis "lippulaivamalli", ettei niistä kannattanut yksityisten käyttöön suunnattuissa esitteissä edes puhua?

Tätä suurempiakin moottoreita Wickströmin tehtaalla kuitenkin valmistettiin. Nimittäin vaasalaisista moottoritehtaista kertova Marakatteja ja Kissanpäitä -kirja tietää kertoa myös 300-hevosvoimaisesta turboahdetusta DM-dieselmoottorista (sen valmistusvuotta ei kerrottu kirjassa) ja Vaasan vesilaitoksen varavoimakoneeksi jo vuonna 1934 rakennetusta 400 hevosvoimaisesta petroolimoottorista. Mietin myös sellaista, että olisiko mahdollista, että meillä olevat moottorit olisi suunniteltu vartavasten raskaaseen ammattikäyttöön ja esimerkiksi sotakorvausaluksiin? Ja voisiko se selittää moottorin puuttumisen "pikkukoneiden" esitteestä? Tämä nyt on vain tällaista spekulointia. Toivon kuitenkin joskus löytäväni vastauksen tähänkin arvoitukseen tai edes jonkin lähteen, jossa kyseinen moottorimalli mainitaan.


Itseasiassa toivoin edellä mainitsemani ja itselle joululahjaksi tilaamani Rauno Grönbackan kirjoittaman Marakatteja ja Kissanpäitä -kirjan (julkaisija: Vaasan Veteraaniautoseura ry, 2014) antavan lisävalaistusta tähän asiaan. Niin ei kuitenkaan käynyt, sillä muilta osin hienosti ja informatiivisesti kirjoitettu kirja keskittyy enemmänkin kertomaan tehtaiden, (Wickströmin lisäksi mm. Suomen Moottoritehdas Oy, Vaasan Moottoritehdas Oy, Vaasan Puuvillatehdas Oy) sekä niiden työntekijöiden tarinoita kuin yksittäisten moottorimallien vaiheita.

Se on kyllä erikseen mainittava, että Lokomon tiehöyliin näyttäisi erään kirjan kuvan perusteella oleva asennettu Wickströmin DE -moottoreita. Kuvateksti ei tosin tarkenna moottorin mallia eikä ajankohtaa, sillä siinä kerrotaan vain niillä korvatun alkuperäiset saksalaiset koneet.


Kirjasta takaisin esitteeseen.. Hauskaa lisäarvoa kyseiselle brosyyrille antavat siitä löytyvät vanhat lyijykynämerkinnät. Yläpuolisen kuvan 40 hv:n diesel-sähkökoneiston vieressä ovat numerot "12", "359" sekä luultavasti teksti "Marin" ja nimi "Leinonen". Olisiko Leinonen kauppiaan ominaisuudessa joskus kirjoitellut esitteeseen? Ja olisiko tuo loppu sitten Wickström Marinen silloista puhelinnumeroa?

Moottoreiden teknilliset tiedot sisältävän taulukon päältä puolestaan selviää, että 9 hevosvoimainen paikallis- eli maamoottori on tuolloin maksanut 100000 markkaa. Selvennyksenä: 1000 euroa vuonna 2012 vastasi noin 26000 markkaa vuonna 1950. Ja vuoden 1959 vastaava summa oli noin 43000 markkaa. Vuoden 1963 rahauudistuksessa markan perästä tipautettiin pari nollaa pois (lähde: wikipedia). Tämä tarkoittaa, että pienin maamoottori olisi maksanut 50-luvulla noin 2300 - 3850 euron kantturoissa.

Samaisen taulukon oikeasta laidasta puolestaan löytyvät hinnat 270000 ja 475000 markkaa. Tosin niitä on vaikea yhdistää vedenpitävästi johonkin tiettyyn moottoriin. Olettaisin kuitenkin ensimmäisen hinnan koskevan 9/10 hv:n DAM suoravetoista merimoottoria ja jälkimmäisen 40/44 hv:n DDS paikallismoottoria.

Mutta eipä muuta, kuin.. Antoisia lukuhetkiä suomalaisen moottorihistorian parissa!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti