Rauhaisan yöpaikan tarjonneesta Tervassalosta jatkoin matkaa aamupäivällä kohti Varkautta.
Taipaleen kanavan vierasvenesatamasta oli suunnitelmissa täydentää miehistö taas täysilukuiseksi ja ajella seuraavaksi yöksi koko porukalla johonkin lähisaareen. Vain pari muuta venettä sisältäneeseen satama-altaaseen oli helppo sulloutua ja onnistuinkin saamaan Tähdelle sieltä matkatavaroiden pakkausta olennaisesti helpottavan kylkikiinnityspaikan.
Omien hommiemme kanssa puuhatessani näin sataman työntekijän kiiruhtavan laivalaiturin nokkaan ottamaan vastaan noin kaksikymmenmetristä tammitroolaria ja en tietenkään malttanut pysyä pois paikalta. Kipparin ja kansimiehistön käskyjen mukaan laittelimme köydet pollareihin ja seurasimme muutenkin aluksen taitavaa manöveerausta.
Perän ollessa enää noin metrin päässä laiturista meno kuitenkin tyssäsi yllättäen kölin ottaessa kiinni pohjaan. Sataman työntekijät kertoivat luodanneensa laiturinpään syvyyden vähimmilläänkin kolmeksi metriksi, mutta niin vain kuitenkin kävi, että troolarin 2,7 metrin syväys oli tällä kertaa liikaa. Onneksi mikään ei kuulostanut menevän rikki, eikä pohja vaikuttanut osuvan mihinkään kovaan. Jututtaessani tapauksen jälkeen yllättynyttä työntekijää hän kertoi myös erään suurisyväyksisen purjeveneen kolhineen köliään edellisen viikonlopun aikana jonkun pohjoislaiturin eteläpuolisen poijun alla olleeseen kiveen.
Tapauksesta selvittyämme jututin vielä hetkisen troolari m/s Herringin mukavaa miehistöä ennen kuin ujutimme itsemme ulos parilla lisäveneellä täyttyneestä satama-altaasta. Kyseinen troolari näyttää muuten myös tekevän tilausristeilyitä Haminan suunnalla.
Pohjoisesta aiemmin päivällä Varkautta kohti ajaessa olin löytänyt seuraavaksi yöksi meille sopivan ankkuripaikan Sinikonniemen linjaloistojen välisestä lahdukasta. Sinne suuntasimmekin ilman muuttuessa hetki hetkeltä sateisemmaksi. Yöllä näytti varsin harmaalta.
Juuri sopivasti väylän sivussa ollut suojainen lahti tarjosi meille samalla myös oivallisen mahdollisuuden seurata Varkaudesta pohjoiseen suuntautuvaa laivaliikennettä. Ainakin Hanhi ja puskija Tyrsky Vorokki-proomunsa kanssa bongattiin Taipaleen huvivenesatamassa kohtaamamme ja seuraavana aamuna ohitsemme lipuneen Herring-troolarin lisäksi.
Aamulla käynnistimme Wickströmin auringonpaisteen ilostuttamina ajaaksemme takaisin Taipaleeseen ja jättääksemme Tähden sinne neljän päivän ajaksi lepäilemään. Olin edellisenä päivänä saanut puhuttua meille sähköllisen laituripaikan viikonlopun yli alennettuun hintaan sillä verukkeella, että miehistö ei olisi tauon aikana paikalla. Ainut vaatimus sataman puolelta oli parkeeraus kylkipaikan sijaan poijupaikalle. Niinpä teimmekin työtä käskettyä ja lähtövalmistelut tehtyämme nostimme vielä kumiveneenkin pois muiden haitolta taavettiin Tähden kyljelle roikkumaan.
Tässä vielä muutamia kuvia näillämain tapaamistamme laivoista, jotka kaikki ovat tuttuja jo viime vuodelta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.