Tähtivierailu Antero Tuukkasen luona osa 4/4.

Tässäpä tämä Antero Tuukkasen tapaamisesta tehty varsin mittavaksi venynyt kirjoitelma alkaisi sitten lopultakin olla. Niin monta asiaa jäi minulla kysymättä ja muutama kuvakin tallentamatta, että pienimuotoinen tarkistusreissu oli hänen luokseen vielä uudemman kerran tehtävä. Sillä selvenikin vielä muutama yksityiskohta, joita kävin tuonne aikaisempiin osioihin jo korjaamassa. Toinen ja ehkäpä aika hauskakin huomio tämän visiitin seurauksena oli, että tästä "haastattelusta" tulikin enemmän yhden merkittävän laivamiehen historiikki, kuin Saimaan Wanhojen Laiwojen regatoiden alkuperän selvitysyritys, joka oli siis alkuperäinen ideani. Jotenkin minusta kuitenkin tuntuu, että iloa siitä oli meille kaikille siitä huolimatta. Laittelen tähän osaan vielä loput Tuukkasen arkistoista tallentamani - ja uskokaa tai älkää - myös uudella visiitillä löytyneet aivan uudet kuvat, joten ei muuta kuin antoisia katseluhetkiä! Otoksia on niin monesta tapahtumasta ja tilanteesta, ettei niiden laittaminen järkevään järjestykseen oikein onnistunut, mutta koittakaa pärjätä!

Oberon III. 

Parsifal, Kalle Tihveräinen ja Lauri. 

Warkaus.

Ahti.

Ja sitten vielä Enso Gutzeit-osastoa..

Antti.

Jalo.

Sölve.

Aleksander.

Wuokselan rovi junanvaunun vieressä. Kuulin aluksen nykyiseltä omistajalta, että sitä oltaisiin tässä joko viemässä merelle tai palauttamassa takaisin Saimaalle miinanraivauspuuhista.

Juho.

Voitto.

Mauri.

Kaukopää.

Matti.

Murillo, josta kerroin viime kesänä (linkki). Eräs aluksen nykyisitä kippareista lähetti minulle kevättalvella katseltavaksi työmailtaan kuvaamiaan varsin mielenkiintoisia videoita. Ne puolestaan löytyvät täältä.

Ilmari.

Laitaatsilta, joka oli ilmeisesti myöskin Suomeen 1918 jääneitä sotasaalislaivoja.

Tuukkanen kertoi, kuinka Gutzeitilla oli jossain vaiheessa tehty kokeiluja talviliikenteen ylläpitämisestä Saimaalla. Tässä jään päälle nousemassa 320 ind. hv:n höyrykoneella varustettu Paavali. Yritys ei kuitenkaan tuottanut toivottua lopputulosta, joten siitä luovuttiin.

Linjahinaaja Paavali kesäisemmässä ympäristössä.

Pentti.

Kekonkivi.

Toimi.

Vanda.

Arno.

Sitten vielä lyhyt höyrylotja-osio..

Tähtivierailu Antero Tuukkasen luona osa 3/4

Ainakin pari tuntia oli tässä vaiheessa jo tarateltu ja kuten jo kerrottua, kahvit sekä kahvipöydän antimet nautittu. Siitä johtuen alettiinkin "pikkuhiljaa" päästä vierailussa toiseen, regattamuistojen ohella odotettuun aiheeseen, eli oli aika käydä Tuukkasen valtavan - muitakin aluksia kuin Olaa - käsittelevän laivakuvakokoelman kimppuun. Tämä sisävesilaivojen osalta paljolti Enso Gutzeitin arkistoista haalittu ja samoja kuvia Gutzeitin julkaiseman Tukkimetsiä ja höyrylaivoja-kirjan kanssa käsittävä arkisto, sisältää niin monia kohteita, ettei kaikkien niiden haltuunottaminen yksinkertaisesti yhden illan aikana onnistu. Ymmärtänette asian vielä paremmin, kun kerron potretteja löytyvän näiden tässä esille pantujen lisäksi myös esimerkiksi valtameriä seilanneista purjelaivoista. Myös Päijänteen puolelta etsimeen on vuosien varrella tarttunut muutama otos, joista tähän alkuun haluankin esitellä kuvat Haapakoskesta, Iiriksestä, Wenlasta ja Wickströmillä moottoroidusta Kyminsuusta. Myös Saimaan aalloilla seilaava tyylikäs Juno pääsee estradille tässä.

Haapakoski.

Iiris.

Wenla.

Kyminsuu.

Samalla, kun tallensin kuvia kameralleni soljui puheen virta ympärilläni valtoimenaan eteenpäin. Monesta kuvasta lähti pieni puheennoro valumaan, muuttuen hetken perästä vuolaaksi koskeksi, jossa laivoista, höyrykattiloista, koneiden vaihdoista, kansirakenteista, matkustalaivojen reiteistä, hinaajien nimeämisestä Gutzeitilla jne. puhuttiin moneen malliin. Norjasta Enso-Gutzeitin väen mukana Suomeen saapuneesta Huth-hinaajasta juttelimme tässä yhteydessä myös. Tai oikeastaan muistelimme sen nimeä pitkän aikaa sen jälkeen, kun Tuukkanen oli sanonut ettei hänellä valitettavasti ole kuvaa tästä yhtiön ensimmäisestä aluksesta.

Talvinen Laitaatsilta, joka on yksi hienoimmista näkemistäni laivakuvista.

Lintu.

Tornator I.

Tornator III.

Tornator IV.

Jos oli kuvia paljon, oli myös negatiiveja. Niistä monet käsittelivät Tuukkasen työhön liittyviä tapahtumia, esimerkiksi Varkauden tehtaiden uuden paperikoneen avajaisia. Mutta niin vain niistäkin paljastui muutama mielenkiintoinen laivakuva. Ainakin (jossakin) regatoimassa olleet Warvitar, Rapid, Remus ja Emma olivat näihin otoksiin tallentuneet.

Jostakin pulpahti näillä main iltaa vielä uudemman kerran pintaan myös kahville mentäessä kadonnut keskustelu Imatran Höyrylaiva Oy:stä ja sen konkurssista. Lyhyt vain kolmen kuukauden mittainen purjehduskausi oli heikon taloudenpidon ohella Tuukkasen mielestä suurena syynä yrityksen konkurssiin. Vaikutusta oli varmasti myös Lammassaaressa sijaitsevan sataman syrjäisyydellä ja jonkinlaisella vetovoimattomuudella esimerkiksi Savonlinnan ja Lappeenrannan matkustajasatamiin verrattuna. "Eihän siellä ollut juuri mitään, eikä sinne päässyt edes linja-autolla" Tuukkanen sanoi. Lammassaaressa ei siis tuohon aikaan ollut nykyisen kaltaista venesatamaa, niin kuin ei kylpylääkään.

Edellä kerrotun seurauksena Satamossa jumissa olleesta Karjalankoskesta muistui ilmoille vielä toinenkin tarina, tosin tällä kertaa Homasen kertomana. Alus oli nimittäin ollut lähdössä joskus 80-luvulla risteilylle Lammassaaresta, kun sen kattilan tarkastusluukussa oli havaittu vuoto. Tämän vuoksi kattila oli pitänyt kiireesti tyhjentää ja alkaa vaihtamaan tiivistettä. Kun työ oli tehty, oli Homasen silloiselta työpaikalta Kaukopään tehtailta kyselty "esilämmitettyä" lauhdevettä, sillä eihän vielä kuumana olleeseen kattilaan kylmää järvivettä voinut pumpata. Noin sata-asteisen veden kuljetukseen saatiin pienen suostuttelun jälkeen lupautumaan paikallinen palokunta ja niin Karjalankoski asiakkaineen pääsi lopulta risteilylle.

 Tainionkoski.

Särkilahti ja Janne.

Uuno.

Uuno.

Tästä kuvasta löytyvät ainakin Aleksander, niputtaja Julius Nielsen V, Uuno ja Hugo.

Vuoksenniska. Tämä on Tähden sisaralus ensimmäiseltä suomalaiselta nimeltään S18.

Kuokkastenkoski, joka puolestaan nimettiin S5:ksi, kuuluu myöskin Tähden sisaraluksiin. Kyseessä on siis samainen Koski-laiva, jota oltiin myymässä Tuukkasen ostaessa Olan vuonna 1983. Kuulin muuten laivan nykyisin majailevan Leppävirralla.

Maavesikin on alunperin Viipurin linnoitukselle vuonna 1914 valmistunut Tähden sisarlaiva, jolle RT 1:nen antoi nimen A6. Vuonna 1919 se myytiin Ab W. Gutzeit & Co:lle Savonlinnaan joka vuonna 1921 varusti sen höyrykoneella.

Edelleenkin höyrykäyttöinen Hovinsaari on myös Tähden sisaralus. Se rakennettiin Viaporin linnoituksen 2. miinakomppanialle Admiraltejskij-telakalla Pietarissa vuonna 1914 ja jäi Suomen itsenäistyessä Suomenlinnaan. Nimeksi vauhtui silloin S15.

Selma.

Wille.

Väinö.

Chr. Kontturi.

Enso.