Takaisin Savonlinnaan

Mustasaaressa vietetyn yön jälkeen oli aika suunnata taas kohti Savonlinnaa ja Törninpyörän vierasvenesatamaa. Reitiksi valikoitui aikataulun puitteissa lyhempi Kongonsaaren itäpuolinen väylä. Ennen sille lähtöämme oli aikomuksemme kuitenkin käydä tutustumassa samaisen saaren eteläpäähän louhittuihin Salpalinjan varustuksiin. Rannassa kerrottiin jopa olevan laituri saaressa vierailua varten. Niinpä huristelimmekin innokkaina paikalle vain huomataksemme kuinka varsinaisen laituriosan rantaan yhdistävä silta oli poissa paikoiltaan ja aallokossa keikkunut laituri näin ollen käyttökelvoton. Ilmeisesti jäiden murjomaa laiturirakennelmaa ei oltu talven jäljiltä ehditty vielä korjata.

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_kartta.aspx?KOHDE_ID=2021&OBJECTID=1191

Perän olisi tietenkin edelleenkin saanut poijuun kiinni ja keulan laituriin ja rantautumisen olisi tämän jälkeen voinut tehdä vaikkapa kumiveneellä soutaen. Perämoottori kun ei siis vieläkään toimi. Mietin toki myös mahdollisuutta kiinnittäytyä vain poijuun ja tietenkin myös ankkurin laskemista.

Rannan tuntumassa alusta sompaillessa ja näitä kaikkia vaihtoehtoja punnitessa alkoi kuitenkin navakasta lounaistuulesta johtuen tuntua siltä, että jätämme Kongonsaaren varustukset tällä kertaa odottamaan otollisempaa ja turvallisempaa hetkeä.

Tähän operaatioon käytetyn puolituntisen jälkeen suuntasimmekin kokan hitusen pettyneinä kohti Savonlinnaa. Koukattuamme reitillämme pienen matkan verran takaisin itäänpäin lähdimme etenemään saaren itärannan 2,8 metrin väylää kohti pohjoista.

Riutanselän pohjoisosassa lähestyessämme Kongonsaaren lossia meitä odotti kuitenkin pieni lohdutuspalkinto, sillä saimaannorppa näyttäytyi meille. Ensimmäistä kertaa ehdin myös kutsua koko muun Tähti-miehistön paikalle ennen kaverin painumista pinnan alle. Ehdimmepä jopa tiiramaan uutta ystäväämme kiikareilla ennen hänen kiiruhtamista kohti uusia seikkailuita.

Loppumatka Savonlinnaan ei oikeastaan sisältänyt mitään sen kummempia kertomisen arvoisia asioita. Oikeastaan vain huomioni Tähden Lowrance-karttaplotterin ajoittain varsin suurista heitoista paikanmäärityksessä ansaitsevat tulla mainituksi. Todellinen reittimme ei nimittäin varmasti kulkenut yläpuolella olevan "kuvakaappauksen" esittämällä tavalla punaisia reimareita pujotellen. En tiedä onko tämä vain henkilökohtainen mielipiteeni, mutta jotenkin minusta tuntuu, että aiempaa enemmän on vastaavia tilanteita esiintynyt plotterissamme tänä vuonna.

Mainittakoon vielä sekin, että pidimme matkalla myös pienen ruokatauon, jonka ajaksi sammutin koneen ja poistuin brykalta alakerran messiin syömään. Ankkuria en siis pysähdyksen ajaksi laskenut. Yllä kuva nopeasti nauttimani lautasellisen aikana koilisen suuntaan tuulen painamana kulkemastamme matkasta, joka vei meidät vain noin 50 metrin päähän rantakivistä. Lounaistuuli teki kyllä parhaansa, jotta olisimme karahtaneet karille, vaikka olin ennakoinutkin tilannetta ja ajanut ennen sammuttamista väylältä reilusti sivuun tuulen puolelle.

Savonlinnassa valitsimme taas taukopaikaksemme Törninpyörän sataman. Huomionarvoista sataman ystävällisessä palvelussa oli heidän huomattava hinnanalennus laiturimaksuista, kun emme itse olleet paikalla Tähden levätessä toistamiseen muutaman päivän heidän hoteissaan.

Kyselin myös lupaa aluksen saamiseksi sivukiinnitykseen lähes tyhjässa kaijassa, mutta sitä ei hellinnyt. Yrittäjälle laituria vuokraavat kaupunginisät ovat kuulema kieltäneet tällaisen manööverin laiturin rakenteen kestävyyteen vedoten. Varmaankin kiellolle on näin ollen perusteet. Olimme jo kuitenkin paikalle saapuessamme kiinnittäytyneet toiveikkaasti sivuttain, joten purimme tietenkin matkatavaramme pois Tähdestä ennen perän kääntämistä poijuun.