Taivallahden kanava oli vuorossa heti Varistaipaleen kanavan
jälkeen. Siellä automaattinen sulutus oli laitettu niin hitaaksi, että mitään
suurempia pyörteitä ei päässyt syntymään.
Koko miehistöllä oli myös enemmän tietoa kuinka toimia
suluissa, joten hommat meni varsin mallikkaasti.
Seuraavaksi oli edessä lyhyt siirtymä matkakohteeseemme
Heinäveden Uuden Valamon luostariin. Töräytin kapeimmissa kohdissa olevissa
mutkissa muutaman kerran torvea varoittaakseni mahdollisia vastaantulijoita.
Ketään ei kuitenkaan ollut samaan aikaan liikkeellä. Siitä tulikin mieleen,
että Varistaipaleella kertoivat parin viime kesän olleen veneilyn osalta
todella hiljaista aikaa. Aikaisemmin kesä- ja heinäkuu ovat olleet
sesonkiaikaa. Viime vuonna pelkkä heinäkuu. Ja nyt kuulema vaikuttaa, vaikka
aivan kuun alussa ollaankin, että veneilijöitä liikkuu vielä viime vuottakin vähemmän.
Jännittävää on kyllä ajella laivaa tällaisissa olosuhteissa.
Ei tarvitse kuin kevyen vaatetuksen päälle, vaikka muilla kyydissä olijoilla on
villapaitaa sun muuta Suomen kesässä tarvittavaa.
Hien pintaan saavissa ahtaissa paikoissa laivan kanssa pyöriessä
peräsinkulmamittari on myös tullut mieleen mahdollisena hankintana. Toisaalta
jos käyttää varovasti vetoa päällä lähtiessä esimerkiksi sulusta liikkeelle
niin huomaa kyllä heti mihin suuntaan Tähti on menossa. Sitten vain nopeita
korjausliikkeitä. Peräsimen ollessa vinossa ongelmana ei niinkään ole keulan
lähteminen johonkin suuntaan vaan perän raju kääntyminen sivulle potkurivirran
työntämänä.
Kapeiden väylien jälkeen rantauduimme Uuden Valamon luostarin laituriin keskelle
onkijoita. Pääkaupunkiseudulta mökkeilemään saapunut porukka oli kysellyt
joltakin paikalliselta tuttavaltaan parasta onkipaikkaa ja vastaus oli ollut
juuri tämä nimenomainen laituri.
Sitten vierailu luostariin, jossa ihmettelyn ohella syötiin
aivan kuin mummoni valmistamaa erittäin hyvää lihakastiketta ja käytiin
tietenkin ostamassa luostarin omaa viiniä tuliaisiksi Tähdelle.
Kiitos Sergei ja Herman!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.