Niinpä lähdimmekin pari päivää takaperin illansuussa ankkuripaikaltamme Vuoreslahdesta lähes peilityynelle Oulujärvelle käydäksemme koko perheen voimin muutaman yön kestävällä retkellä meille melko tuntemattoman Niskanselän puolella. Tällainen näkymä oli silloin tarjolla Ärjänselällä.
Keikuttuamme ankkurissa yhden yön suuren Manamansalon saaren eteläpuolella Rytölahdella jatkoimme matkaa Alassalmen lossin ohi Teeriniemen leirintäalueelle samaisen saaren pohjoispuolelle. Kävimme hakemassa sieltä lisää juomavettä siistinoloisen leirintäalueen hanasta. Tähti piti jättää melkein kilometrin päähän rannasta ankkuriin, kun pitkälle jatkuva hiekka/savipohjainen matala esti meitä pääsemästä lähemmäksi ja itse satama vaikutti sen verran ahtaalta tuon kokoluokan alukselle.
Lähestyimme rantaa todella varovaisesti ja laskin lopulta ankkurin, kun noin keskilaivassa oleva kaikuluotain näytti vettä 1,2 metriä. Matalempaan en katsonut järkeväksi enää lähteä yrittämään. Perän kalaraudan ja järvenpohjan väli oli jo tuossa tilanteessa varmasti alle metrin. Onneksi hankimme juuri 3,6 metrin mittaisen kumiveneen juuri tällaisia ja tietenkin myös mahdollisia hätätilanteita varten. Tuossa alla kuva ensimmäisistä soutuharjoituksista.
Seuraavaksi matka jatkui ankkuriin syvärantaisen Ykspiston saaren itäpuolelle, kun illaksi ja yöksi oli luvattu tuulta lännestä ja lounaasta. Kiertelimme illalla ja aamulla kumiveneellä saaren ympärillä ja ulkoilutimme itseämme ja koiraamme varsin aurinkoisessa kelissä. Seuraavana aamuna ehdin myös muutaman tunnin rapsuttelemaan ja maalailemaan Tähden ajohytin irti lohkeilleita maaleja. Ketään ei varmaan yllätä ilmoitus, että tuon jälkeen selkä hiukan punoitti illalla saunassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.