Kotilaiturimme wanhat laiwat osa 1

Yläpuolisessa kuvassa on Niskalammilla laiturikaverinamme majaileva meripartiolaisten Sissi-laiva, jonka satuin erään syksyisen reissumme alkajaisiksi näkemään ensimmäistä kertaa kulussa. Se nimittäin oli juuri satamaan autoillessamme irroittautunut laiturista ja suuntasi ylväänä vesille. Tästä kohtaamisesta virisikin ajatus esitellä "pintaraapaisunomaisesti" Teille nykyisessä kotilaiturissamme lisäksemme majailevia muita vanhoja aluksia. Pahoittelen - jos ja kun - näistä esitelmän parista ensimmäisestä osasta jää puuttumaan joitakin paatteja. Koitan kyllä pikkuhiljaa kartoittaa tarkemmin minullekin vielä osittain hämäränpeitossa olevaa Niskalammin laivastoa ja palaan siihen asiaan, sekä toivottavasti myös Niskalammin laivureiden historiaan mahdollisimman pian uudelleen.

Edellä mainitusta Sissi-laivasta en alkuun onnistunut oikein löytämään muuta tietoa, kuin mitä sen nykyisten omistajien eli vuonna 1933 perustettujen Saimaan sissien facebook-sivut tarjosivat. Sieltä kuvia katselemalla kyllä selviää, kuinka ison työn partiolaiset ovat laivan nykykuntoon saattamiseksi vuosien varrella tehneet. Muutamien lisävihjeiden jälkeen PartioWiki -sivuilta kuitenkin löytyi lisätietoa niiden mukaan vuonna 2003 sata vuotta täyttäneestä ja alunperin Wäinölä nimeä kantaneesta höyryvarppaajasta. Samaisen sivun laidassa varsinaisen vesillelaskun kerrotaan muuten tapahtuneen jo muutamaa vuotta aiemmin vuonna 1899.

Enso-Gutzeitin historiasta ja laivastosta kertovasta Tukkimetsiä ja Höyrylaivoja -kirjasta alus löytyy puolestaan Väinölä nimellä ja siellä sen historiasta kerrotaan seuraavaa: Enso-Gutzeit tilasi aluksen varppaajaksi vuonna 1903 väliväylälle ja vuonna 1952 se muutettiin höyryhinaajaksi. Kirjan tietojen mukaan Väinölä on ehtinyt myös seisomaan Laitaatsillassa käyttämättömänä muutaman vuoden ennen myyntiä Saimaan Sisseille vuonna 1969.

Aluksen mitat ovat muuten 18,45 x 3,9 metriä.

Tuo kaikki edellä mainittu informaatio minulla oli siis jo aiemmin hallussa, mutta hankittuani Rutolaa ja Väliväylää käsittelevässä jutussani jo esittelemäni Hilkka Mattilan teokset Tukkien matkassa ja Höyryjen matkassa, alkoi aineistoa Sissi laivaa koskien suorastaan sataa syliini. Yläpuolinen kuva on myös kyseisten kirjojen antia.

Heti alkajaisiksi Wäinölä nimeä kantaneen aluksen valmistumisvuosi tarkentui. Höyryjen matkassa -kirjassa sen kerrotaan nimittäin saapuneen osina Joroisista Lehtoniemen konepajalta Luumäen asemalle 3.8.1899 ja, että laiva olisi tämän jälkeen koottu Jurvalassa Weikkasen rannalla. Ruuviajo puolestaan tehtiin jo saman vuoden lokakuussa ja säännöllisen liikenteen Wäinölä aloitti vielä ennen jäiden tuloa 21. marraskuuta 1899 ajaen arkipäivisin Jurvalan rannasta Lemille aina Viipurin junan saavuttua iltapäivällä.

Höyryjen matkassa kertoo W. Gutzeit & Co:n ostaneen aluksen myös vasta vuonna 1909 Ylä-Kivijärven uittoon. Yhtiötä edeltävä omistaja, joka ymmärtääkseni on ollut sortavalalainen kauppias Mikko Korniloff (omistaja 22.11.1902 alkaen), oli kuitenkin jo vuonna 1903 muuttanut Wäinölän Lehtoniemen konepajalla matkustajalaivasta varppaajaksi. Tämän hiukan epäselvän lauseen kuvittelisin tarkoittavan, että alus on muutettu kyseisen tahon toimesta Kivijärvellä eikä sitä näin ollen ole tätä operaatiota varten raahattu Joroisiin. Vaikka Wäinölä kulki tämän jälkeen uuden toimenkuvan ohella kesät 1903 ja 1904 myös Lemin ja luumäen väliä, kuljettaen edelleen siis myös matkustavaisia ja sunnuntaisin tietenkin kirkkokansaa, ei toimintaa saatu lopulta kuitenkaan kannattavaksi.

Lisäansioiden toivossa Wäinölän siirtoa Saimaan vesien puolelle on pohdittu jopa julkisesti 1.9.1906 ilmestyneissä Itä-Suomen sanomissa. Kirjan mukaan ei myöskään ole tietoa siitä, ehtikö alus käydä halkomassa Saimaan aaltoja ennen Gutzeitin laivastoon liittymistä eli siis vuotta 1909. Siinä kuitenkin mainittiin aluksen varpanneen Kauppias Kornilofin omistuksessa myös Gutzeitin tukkeja ainakin jo vuonna 1908.

Varppaustehtävien päätteeksi vuonna 1952 alus muutettiin höyryhinaajaksi, kone vaihdettiin samalla tehokkaammaksi, keula ja perä muotoiltiin uudelleen, ajohyttiä nostettiin ja siihen tehtiin takaikkuna. Kapyysi eli keittiö ilmestyi myös kannelle ruotelihytin ahteripuolelle. Ylä-Kivijärven jäädessä taakse ja Valkealan vesistön vaihtuessa tämän operaation jälkeen purjehdusalueeksi myös nimi muuttui Väinöläksi. Hinausreitiksi siellä tuli 11 kilometrin mittainen väli Auvoisinkoskelta Koskelaan.

Väliväylän uittojen loputtua Väinölä tuotiin Savonlinnan Laitaatsiltaan 1965 ja kirjan kertoman mukaan se olisi jo seuraavana vuonna siirtynyt Partiolippukunta Saimaan Sisseille Imatralle. Pieniä eroavaisuuksia siis löytyy tästäkin tiedosta. Mainitsen vielä, että Höyryjen matkassa -kirjan sivuilta 114 - 119 löytyy Toimittaja Sauli Vainosen Kouvolan sanomissa 24.6.1963 julkaistu todella mielenkiintoinen tarina eräästä Väinölän kyydissä tehdystä uittoreissusta. Suositelen lukemaan!

Aihetta sivuten nostan vielä panoksia tähän Väinölä-osion loppuun, jotta kiinnostuksenne kyseisiä kirjoja kohtaan nousisi ennätyslukemiin! On nimittäin aivan pakko mainita menneenä kesänä Vanhojen laivojen regatassa kohtaamamme Väliväylän laivat Ola ja Tiira (tuolloin Immola), jotka saavat huomattavat määrät palstatilaa Höyryjen matkassa -kirjassa. Jälkimmäinen näistä mainitaan muuten myös tämän kirjoituksen tuonnempana ilmestyvässä kakkososassa..

Yllä pari kuvaa Joroisten Lehtoniemen konepajalla 1919 rakennetusta suuresta (19,08 x 4,3m, 54tn) Wilh Schauman hinaajasta, jonka kattavilta nettisivuilta löytyy paljon tietoa aluksen historiasta ja varustuksesta. Minun onkin turha alkaa niitä tässä toistamaan, joten vierailkaa sivustoilla ja käykää samalla myös tutustumassa muuhunkin Kanavansuun Perinnelaivatelakkayhdistys ry:n sivujen tarjontaan. Tässä myös Suur-Saimaan Wanhojen laiwojen yhdistyksen sivut aluksesta.

Laiturin länsipäässä puolestaan majailee Nils, joka ilmeisesti on aiemmin kulkenut ainakin nimillä Martti I ja Kemi 3. Museoviraston sivuilta löytyi pari vanhempaa kuvaa aluksesta. Tässä Martti I hinaamassa tukkilauttaa Kraaselin sillan lähettyvillä Kemissä vuonna 1984 ja tässä puolestaan sama alus Kemin sisäsataman laiturissa heinäkuussa 1987, jolloin siinä oli jo uusittu kansirakenne ja kone.

Hiukan huonosti löysin tietoa Nilsin (20 x 4,2 x 1,65m, rak.v. 1906) taipaleesta, mutta juttu Höyryhinaajia Oulun ja Haukiputaan vesialueella voisi kuitenkin pitää paikkaansa. Ainakin kaikki aluksen edellä mainitut nimet täsmäävät, mutta olisiko Nils voinut todella olla jossakin vaiheessa myös Stella niminen matkustajalaiva? Eihän matkustajalaivan tietenkään aina tarvitse näyttää matkustaja-alukselta, mutta kuitenkin hiukan epäilyttää, kun hyttirakenteet ovat kuvien perusteella pysyneet ainakin vuodesta 1987 pitäen lähes samanlaisina. Korjata ja kommentoida saa tuonne alapuoliseen kommenttikenttään.

Saamani asiantuntijapalautteen myötä selvisi tuo Nilsin "matkustajalaiva"-asia. Alus on nimittäin ollut Urheilusukelluskerho Delfinin tukialuksena Vaasassa vuodesta 1992 eteenpäin ja tällöin se on tavallaan ollut matkustaja-alus. Kiitos paljon tästäkin tiedosta! Ilmeisesti joskus vuosien 2009-2010 kieppeillä suolainen merivesi on sitten vaihtunut Saimaan makeaan veteen, kun Pielisen kalajaloste Nurmeksesta on hankkinut aluksen ajatuksena muuttaa se nuottatroolariksi. Tämä suunnitelma ei kuitenkaan koskaan toteutunut, sillä tilalle löytyi toinen tarkoitukseen paremmin sopiva alus ja niin erinäisten vaiheiden jälkeen Nils päätyi nykyiselle omistajalleen.

Täältä löytyy lisää Nilsistä: http://www.tugboatlars.se/Martti1.htm

Kuulin myös jo jokin aika takaperin huhuja, että Nils saattaisi olla sopivan tarjouksen kohdalle sattuessa myynnissä. Nämä olivatkin kuulopuheita kunnes vihjeiden pohjalta löysin aluksesta nettiveneeseen laitetun myynti-ilmoituksen. Jos Nils siis alkoi kiinnostamaan niin käykääs kuikkimassa lisää tuolla.

Toinenkin laiturimme alus on muuten myynnissä Nettiveneessä. Kyseeseessä on Nilsin naapurina majaileva 15 metrinen m/s Otto.

Tässä puolestaan etupuolellamme laituripaikkaansa pitävä hyväkuntoinen ja käsitykseni mukaan myös lähes työkuntoinen Lypsyniemi, jonka varkautelainen Lehtoniemen konepaja rakensi vuonna 1924. Vuonna 1958 dieselöity alunperin Saimaan kanavan hinaushöyryveneyhtiön palveluksessa höyryhinaajana toiminut alus, on kanavan sulkeuduttua vuodesta 1948 eteenpäin liikkunut hinaustehtävissä Saimaalla aina 1980-luvulle saakka. Omistajana on tällöin ollut Enso-Gutzeit Oy. Alkuperäinen nimi vuoteen 1949 asti on ollut Kolme. Tuli vielä mieleen, että joskus vuosia sitten muistan nähneeni Lypsyniemestä jonkun nettisivun, jossa oli tarinaa ja kuvia aluksesta, mutta nyt en sitä harmikseni onnistunut enää löytämään.


https://www.finna.fi/Record/lusto.M011-505

https://www.finna.fi/Record/lusto.M011-504

Siinäpä kirjoituksen ykkösosa Teille pureksittavaksi. Laitan seuraavia nähtäville jahka aineisto valmistuu..

Tässä taas kerran myös jo perinteeksi muodostunut loppukaneetti. Jos kirjoitelmassa on asiavirheitä, joita haluatte korjattavaksi tai jotakin alusta ei jostakin syystä haluta mainittavaksi blogissani, niin laittakaa minulle viestiä sähköpostilla osoitteeseen:  tahtilaiva@gmail.com  Muokataan sitten hommat mieleiseksi.

Nyt kun tälle tielle lähdettiin, niin.. Kiitos myös puolitoista vuotta pitämäni Tähtilaiva-blogin Teiltä saamasta mielenkiinnosta ja likipitäen 21000:sta lukukerrasta. Sekä tietenkin hyvää joulua ja vielä parempaa uutta vuotta 2016!