Yö ja varsinkin ilta vanhassa Taipaleen kanavassa oli lämmin koneen hohkaessa kuumuuttaan. Haastetta Tähden sisätilojen tuuletuksen järjestämiseen koneen, saunan ja helteen lisäksi tuovat myös pienet ystävämme eli itikat, jotka pakottavat tuulettomina iltoina sulkemaan kaikki luukut viimeistään klo 23 aikoihin.
Katsoessani säätiedotusta huomasin sen lupailevan hellelukemia myös tulevalle päivälle. Teimmekin päätöksen lähteä heti puolenpäivän aikoihin liikkeelle, jotta Wickström ehtisi viilennellä tunteitaan ennen seuraavan yön saapumista. Meille lähtö liikkeelle noihin aikoihin on aikainen, sillä monet aamupäivät menevät koneen huoltoon ja muihin remontteihin, kauppareissuihin ja tankkauksiin.
Peruuttelimme onnistuneesti pois kanavasta sivutuulen puhallellessa ja käänsimme kokan kohti Haukivettä ja Linnansaaren kansallispuistoa. Aamulla korjatessani taas pakoputken läppää olin ihmetellyt kanavan suunnalta kuuluvaa kolinaa. Syy siihen selvisikin heti päästyämme liikkeelle.
Saimme luvatusti ajella aurinkoisessa ja todella lämpöisessä kelissä. Muutaman tunnin ajon jälkeen oli pakko pysähtyä uimaan väylän varrelle Kirvessaaren etelärannalle. Syvärantainen saari ja sopivalta suunnalta puhaltanut tuuli mahdollistivat ankkuroinnin vain noin 20 metrin päässä rannasta.
Järviveden lämpötilakin ylitti monen uimahallin lukemat. Huikeat 24,2 astetta.
Kenellekään ei liene yllätys se, että vielä päästyämme ankkuripaikaksi suuniteltuun Oravin eteläpuolella sijaitsevaan Louhisaareen, pulikoimme koko porukka uudelleen melkein tunnin vedessä. Paikka on pieni mukavanoloinen lahti kahden saaren välissä, jossa käyvä pieni tuulenvire näytti pitävän hyttysetkin loitolla. Koiran tarpeet hoidettiin kumiveneellä maissa käyden ja samalla harjoiteltiin tietenkin heittämään leipiä. Paikalla olleelta toiselta matkaveneeltä vanhempi pariskunta tervehti meitä iloisesti vilkuttaen. Kaikki vaikutti niin mukavalta. Rauhallinen tunnelma saarella kuitenkin järkkyi, kun nuorten miesten porukka saapui sinne kahdella eri veneellä uimaan ja grillaamaan. Muuten toiminta olikin normaalia vaikkakin kovaäänistä mesoamista, mutta jossakin vaiheessa he keksivät laittaa musiikin soimaan. Eikä mukaan sattunut levy muuten ollut Radio Suomen toivotuimmat. Veneet onneksi kuitenkin vaikuttivat sen verran pieniltä eikä telttojakaan näkynyt, että päättelimme heidän häviävän ennen yön saapumista. Näin tapahtuikin ja rauha laskeutui Louhisaarille. Tuntuu kyllä hiukan pappamaiselta kirjoittaa näin, mutta lupasin blogin alussa olla rehellinen, joten minkäs teet.. Tämä oli tunnelma sillä hetkellä.
Palataanpas sitten taas harrastuksen pariin. Veneilyhommissa ei nimittäin ole sellaista päivää ettei pääsisi itseään toteuttamaan. Hellekelillä ainakin hajuhaittojen puolesta "mukavin" kohde remontoida on aivan varmasti wc/septisysteemit. Jottei totuus siis pääsisi unohtumaan, jäikin juuri uimasta tulleella miehistömme jäsenellä wc:ssä kirjaimellisesti kahva käteen. Pöntön tyhjäksi ja huuhteluvettä tilalle pumppaavan käsipumpun mäntäosa nimittäin otti ja irtosi kesken kaiken kahvasta. Yksi olut, pari meisseliä, 13mm kiintoavain, akkuporakone, käsipyyhepaperia ja silikonisprayta sekä aikaa noin puolisen tuntia tähän remonttiin meni. Työkalut sekä kädet puhdistettiin tietenkin huolella hommien valmistuttua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.