Lisää remontointia

Moottori oli saatu kasaan ja pyörimään, joten oli aika tarttua seuraaviin haasteisiin. Seuraavaksi laitoin aurinkopaneelin lataukseen valintakytkimen, jolla voin valita lataako paneeli 12V vai 24V järjestelmää.

Ostin muuten Clas Ohlsonilta alennuksesta Dymo-laitteen, jolla saa kätevästi merkattua koko elämän.

Seuraavana oli vuorossa käyttövesipumpun vaihto. Tuossa vanha pumppu.

Tähdessä olevaan vanhemman malliseen Jabscon pumppuun en onnistunut varaosia löytämään kuin Englannista, joten päädyin lopulta ostamaan Suomesta uuden pumpun. Sen hinta oli halvempi kuin varaosien. Jotta homma ei kuitenkaan menisi liian helpoksi, osoittautui ostamani pumppu kuitenkin laskelmistani huolimatta heti liian pieneksi. Lämminvesivaraajan lämmittämä vesi ei tullut kunnolla suihkulle asti vaan pelkästään kylmä. Pumpun paine ei siis vain yksinkertaisesti riitä tämän kokoiseen järjestelmään. Ei tullut lopulta halvaksi tämäkään remontti, sillä joudun nyt vaihtamaan pumpun saman liikkeen myymään uuteen ja tehokkaampaan ja siis tietenkin kalliimpaan tuotteeseen.

Olin jo kesällä aikonut asentaa Tähteen automaattipilssipumpun kaiken varalta. Jos vaikka sattuisi niin onnettomasti, että laiva saisi vuodon juuri, kun emme itse olisi sitä vahtimassa. Tarvikkeet olivatkin jo valmiina, sillä löysin laivan uumenista käyttämättömän kohokytkimen. Ilmeisesti joku aiemmista omistajistakin oli suunnitellut samaa manööveriä. Kyseinen laite kytkee automaattisesti pilssipumpun päälle vedenpinnan noustessa aluksen sisällä. Tein asennuksen silleen, että edes pääkytkimen kääntäminen nolla-asentoon ei ohita kytkintä. Pumppu saa siis virtansa oman automaattisulakkeen kautta suoraan akulta ja on näinollen aina toiminnassa.

No sitten.. Seuraavaksi pääsemmekin palaamaan jo aiemmin sivuamaani potkurinakseliasiaan. Tähdelle nimittäin saapui alkuillasta regatassa tutuksi tullut laivamies heittokellonsa kanssa mittailemaan potkurinakselin liikkeitä. Edellisen omistajan ohjeena oli jossakin vaiheessa tarkastaa ja tarvittaessa korjata/vaihtaa vanha noin kolmimetrinen akselinpätkä. Pitkin kesää käydessäni rasvaamassa kesken ajon potkurinakselinlaakeria olin kummastellut akselin mielestäni suurta heittoa. Olin myös huomannut akselin ottaneen jossakin vaiheessa hiukan kiinni rungon kaareen. Näistä mittauksissa ja pohdinnoissa menikin useampi tunti. Muistoksi niistä jäi tuollainen pöytäkirja ja puhelinnumero kaverille, joka voisi auttaa tämän ongelman korjaamisessa.

Ajamista akselin kierous ei onneksi estä vaikka ilkeältä 2,8 millin heitto sen pyöriessä kyllä näyttää. Teinkin illan alkaessa hämärtää vielä päätöksen lähteä ajamaan Imatralta noin tunnin matkan päässä sijaitsevaan suojaisaan Satamosaareen. Jos kerran ollaan veneellä niin pitäähän sitä edes käydä vesillä. Aiemmin en olekaan aivan noin pimeässä Tähdellä ajanut. Saapuessani kohteeseen ja vanhan hakuvalon osoittautuessa aivan onnettomaksi en uskaltanut kuitenkaan alkaa yrittämään saada Tähteä enää laituriin vaan laskin suosiolla ankkurin keskelle suojaisaa lahtea. Laitureissa jo olleet yöpuulle käyneet pimeät veneet vaikuttivat myös päätökseeni.

Tämäkin siirtymä meni jo tutuksi tulleella tavalla. Nimittäin noin puolimatkassa tuli nenääni normaalista poikkeava haju konehuoneesta. Haju oli tuttu aiemmista härveleistä, joten tiesin suurinpiirtein mistä voisi olla kysymys. Kaasu pois, vaihde vapaalle ja kipinkapin konehuoneeseen keskellä pimeätä järvenselkää. Nenällä tekemäni alustava havainto osoittautui oikeaksi sillä konehuoneen takaseinä ja katto olivat aivan märkiä. Pakoputken päällä käryävä ja seinät sotkenut aine oli jäähdytysnestettä. Kone kävi normaalisti, lämmöt ja öljynpaineet olivat normaalit, mutta mistään en kuitenkaan vuotoa löytänyt. Kaasuttelin hiukan konetta jos vuoto paljastaisi itsensä, mutta ei. Kaikki näytti olevan kunnossa paitsi jostakin oli hetki sitten lentänyt aikamoisella paineella jäähdytysnestettä.. Aikani ihmeteltyäni ja taskulampulla jäähdytysputkia tutkittuani päätin jatkaa Satamosaareen ja palata siellä asiaan.

Saareen saavuttuani oli vielä saunan lattian alla olevan pumppukaivon, joka siis pumppaa saunan ja tiskialtaan likavedet pihalle, automaattipumpun vaihto tekemättä. Se olikin suht' pikainen homma, sillä se ei kestänyt kuin tunnin. Siitäkin ajasta suurin osa meni epähuomiossa polttamani sulakkeen paikan löytämiseen. Se kun ei tietenkään ollut sulaketaulussa. Lopulta pumpun alettua toimimaan ja laitettuani palaneen sulakkeen tilalle uuden automaattisulakkeen oli kello jo lähempänä puoltayötä. Lämmittelin siinä sitten vielä saunan ja nautin täysinrinnoin vesilläolosta muutaman kylmän oluen avustuksella.

Seuraavana aamuna sikeästi nukutun yön jälkeen herätys oli jo ennen kahdeksaa. Tämän päivän urakan aloitin etsimällä yläpuolisessa kuvassa olevan jäähdytysputken vuotokohdan. Se löytyikin nyt helposti ja tuli korjattua samantien putkea lyhentämällä. Sitten oli vielä yksi juttu tekemättä ennen paluumatkaa satamaan ja automatkaa kohti kotia. Puhuin jossakin aiemmassa kirjoituksessani akkukapasiteetin lisäämisestä ja olinkin tehnyt Motonetista hankintoja siihen liittyen. Kulmarautaa ym. tarpeellista ostin puolestaan Puuilo nimisestä liikkeestä. Kotona autotallissa olin rakentanut valmiiksi lisäakkujen telineen.

 Melkein luokkahitsari.

Mukava oli hitsata pitkästä aikaa melkein kymmenen vuoden tauon jälkeen. Tuossa sitten teline asennusvalmiina.

Ja sitten paikoilleen asennettuna. Pitää vielä tuumia akkujen mahdollista suojausta myöhemmin.

Akun pitkät kaapeloinnit suojasin varmuuden vuoksi muoviputkilla sillä lisäakkujen uusi teline tuli tilanpuutteen ja tasapainotuksen takia eri puolelle laivaa kuin vanhojen akkujen.