Hyvin näkyivät reimarit ja saaren rantojen valaisu onnistui myöskin mainiosti, aivan kuten olin etukäteen kaavaillutkin. Ei ollut mitään ongelmaa myöskään tarkastaa etukäteen laituria Satamosaaren sisälahteen kurvatessamme. Lopputuloksena voisikin sanoa hakuvaloprojektin onnistuneen varsin mainiosti, vaikkei valokeila aivan perinteisen hakuvalomaisen kapea olekaan.
Tuossa pari kuvaa rantojen valaisusta seuraavalta illalta Pullikaisesta. Matkaa kohteisiin arvioisin olevan noin 50 ja noin 200 metriä.
Se hakuvalosta ja Pullikaisesta.. Nimittäin turneen ensimmäinen yö vietettiin Satamosaaressa, jossa pääsimme rantauduttuamme odotuksistamme poiketen valmiille tulille. Laituriin oli syksyisestä ajankohdasta huolimatta nimittäin kiinnittynyt viisi muutakin alusta. Aitoon lomatunnelmaan päästäksemme grillattiin tulilla tietenkin makkaroita. Samaan aikaan miehistön nuorisojaosto seikkaili pimeässä metsässä varmaan parituntisen verran ennen kuin heidät oli puoliväkisin patistettava koijiinsa. Vanhempi kaarti lämmitti tämän jälkeen vielä saunan ennen nukkumaanmenoa.
Puitakin oli viime vuodesta poiketen saaressa vielä jäljellä, vaikka kausi läheneekin jo uhkaavasti loppuaan.
Lauantaina aamupäivällä suunnistimme vajaat 10 m/s puhaltaneessa luoteistuulessa Pullikaiseen. Perillä tein "rohkean" peliliikkeen ja pysäköin Tähden kylkikiinnityksellä saaren laituriin. Koiran, lasten ja vanhemman väen rantaan kulkemista helpottaakseni se oli mielestäni tällä kertaa perusteltua. Yhden yksinäisen alumiinisen matkaveneen olo vastarannalla sai minut uskomaan, että saisimme hyvin suurella todennäköisyydellä olla paikallamme rauhassa, eikä muita laituriin pyrkijöitä varmaankaan ilmaantuisi.
Uskomukseni ei tietenkään osoittautunut todeksi, sillä päivän aikana vielä kaksi muutakin venettä ajoi lahdukkaan. Molemmille tarjosin käsimerkein ja kippareiden kanssa jutustelemalla mahdollisuutta päästä laituriin ja kerroin voivani hetkessä siirtää Tähden pois heidän tieltään. Tätä optiota ei kuitenkaan haluttu käyttää vaan molemmat veneilijät sanoivat jatkavansa syvemmälle lahteen ja ajavansa keulansa rantaan. Niinpä saimmekin laiturin koko päiväksi ja seuraavaksi yöksi yksityiskäyttöömme. Tästä helpotuksesta olimme hyvin kiitollisia.
Jungmannit soutivat taas ahkerasti kumiveneellä ja sen lopputuloksena eräs rantautumistilanne päättyi ikävästi. Onneksi vesi ei juuri siinä kohdassa ollut metriä syvempi ja onneksi pelastusliivit olivat päällä. Lopputuloksena oli kuitenkin vaatteiden kastuminen ja kenkien pohjalla iloisesti lainehtiva Saimaan vesi.
Muurinpohjalettujen ja makkaranpaiston jälkeen grillattiinkin kahvinkeiton ohessa tästä johtuen hiukan totutusta poikkeavaa evästä.
Päivän alkaessa jo painua mailleen ahkerasti ulkoilleelle lapsikatraalle lämmitettiin sauna. Omaa saunavuoroa odotellessa myös vanhemman kaartin turnauskestävyys alkoi pettää. Tästä esimerkkinä yläpuolinen kuva.
Aamulla nautitun tukevan aamiaisen jälkeen lähdimme kotimatkalle. Hieno vaikkakin varsin viileä sää siivitti matkaamme Karhuselän kautta.
Kotilaituriin kiinnityttyämme asensin Teille jo aiemmin esittelemäni suojaerotusmuuntajan vielä paikoilleen ja laitoin akkulaturin lataamaan 12V käyttöakustoja. Nyt kaikki alukseen tuleva maasähkö kulkee turvallisesti kyseisen laitteen kautta eikä perinteisen mallisia akkulatureita käytettäessäkään pitäisi olla enää minkäänlaista huolta galvaanisesta korroosiosta.
Muutenkin Tähti siistittiin ja puunattiin odottamaan seuraavaa jo muutaman päivän perästä tapahtuvaa venereissuamme varten. Tätä varten jätin myös ensimmäistä kertaa koskaan kamiinan yksikseen pariksi päiväksi päälle pitämään kylmyyden ja kosteuden poissa laivasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.